Punalevät
Wikipedia
| Punalevät | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||
| Laurencia-laji | ||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Luokkia | ||||||
| Katso myös | ||||||
 Punalevät Wikispeciesissä |
Punalevät (Rhodophyta) ovat suuri ryhmä yleensä monisoluisia merileviä. Lajeja tunnetaan noin 5000. Ne muodostavat usein pienehköjä pensasmaisia kasvustoja. Useimmat kalsiumkarbonaattia muodostavat korallilevät (Corallinales), jotka ovat tärkeä osa koralliriuttojen muodostumisessa, kuuluvat tähän ryhmään.
Punaleviin johtanut kehityslinja on hyvin vanha, ja sen asema eliöiden luokittelussa on ollut epäselvä. Vanhin punaleväksi määritetty fossiili on löydetty 1,2 miljardin vuoden takaa. Nykyisenkaltaisia punaleviä on elänyt jo kambrikaudella. Punaleviä ei yleensä luokitella varsinaisiksi kasveiksi, mutta ne kuuluvat ilmeisesti samasta kantahaarasta (Archaeplastida) jo ammoin eronneeseen eri kehityslinjaan. Joissakin tutkimuksissa punalevät on kuitenkin luettu kasvikuntaan yhdeksi kolmesta alakuntatason taksonista, muut kaksi ovat vihreät kasvit (Chlorobionta/Chloroplastida/Viridiplantae eli viherlevät ja versokasvit) ja glaukofyytit. Vakiintunutta luokittelukäytäntöä ei tällä hetkellä vielä ole. Myös punalevien sisäinen luokittelu on viime vuosina ollut jatkuvassa muutoksen tilassa, ja eri lähteissä esitetyt luokittelut voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Vaikuttaa siltä, että punaleviin johtanut kehityslinja syntyi, kun ilmeisesti amebamainen mitokondriollinen kantaeliö otti soluunsa endosymbionttisia syanobakteereja.
Punaleviä voidaan käyttää ravintona ja niistä voidaan eristää hyytelöimisaineena käytettävää agaria sekä eri lisäaineita.
[muokkaa] Rakenne
Monet punalevät ovat monisoluisia, mutta niillä ei ole kovinkaan erikoistunutta elimistöä tai kudosrakennetta. Monisoluisilla punalevillä on alustaansa kiinnittyvä sekovarsi, joka kasvaa lähinnä kärjistään. Sekovarsi koostuu solukoista, joita hyytelömäiset polysakkaridit sitovat yhteen. Muutama suurikokoisin laji voi kasvaa metrin pituiseksi. Yksisoluiset punalevät elävät yleensä kiinnittyneenä pintoihin planktonin seassa kellumisen sijaan.
Punalevillä on soluissaan kaksikalvoiset viherhiukkaset, joita nimitetään rodoplasteiksi (vrt. kasveilla kloroplasti). Rodoplasteissa on säilynyt syanobakteereilla tavattava fykobiliini-niminen yhteyttämispigmentti. Fykobiliinien lisäksi rodoplasteissa on klorofylli a:ta ja karotenoideja. Fykobiliinit absorboivat sinistä ja vihreää valoa, mistä johtuen punalevät näyttävät punaisilta. Punalevien soluseinä koostuu selluloosasta ja tiheistä, hyytelömäisistä polysakkarideista (agaroosi ja agaropektiini), jotka ovat tärkeimpiä teollisuudessa punalevistä eristettäviä aineita. Jotkut lajit kasaavat lisäksi soluseinäänsä kalsiumkarbonaattia. Punalevien millään elämänvaiheella ei ole liikkumiseen käytettävää siimaa (flagellia), toisin kuin useimmilla muilla levillä.
[muokkaa] Lähteet
- Rikkinen, Jouko: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-363-8
- G. W. Saunders & M. H. Hommersand (2004). "Assessing red algal supraordinal diversity and taxonomy in the context of contemporary systematic data". American Journal of Botany 91: 1494–1507. http://dx.doi.org/10.3732/ajb.91.10.1494
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Taksonomian lähde: Adl, Sina M., Simpson Alastair G. B., Farmer Mark A., et al (2005). "The new higher level classification of eukaryotes with emphasis on the taxonomy of protists". J. Eukaryot. Microbiol. 52 (5): 399–451. http://dx.doi.org/10.1111/j.1550-7408.2005.00053.x. PMID 16248873. (s. 420-421)
