Prinssi Edwardin saaret
Wikipedia
Prinssi Edwardin saaret muodostavat kaksi tuliperäistä saarta Intian valtameren subantarktisella alueella. Saarten nimet ovat Prinssi Edwardin saari ja Marion.
Hallinnollisesti Etelä-Afrikkaan kuuluvilla saarilla tehdään meteorologista ja biologista tutkimustyötä.
Marionin pinta-ala on 290 km² ja Prinssi Edwardin saaren 45 km². Korkein kohta on Marionilla sijaitseva huippu 1 230 metrin korkeudessa merenpinnasta.[1]
Hollantilaiset löysivät Prinssi Edwardin saaret jo vuonna 1663. Marc-Joseph Marion du Fresne saapui vuonna 1772. Etelä-Atlantin välähdys sattui vuonna 1979 lähellä Prinssi Edwardin saaria.