Polykarbonaatti
Wikipedia
Polykarbonaatit (PC) ovat yksi termoplastisten polymeerien ryhmä. Polykarbonaateissa monomeerit liittyvät yhteen karbonaattiryhmillä (-O-CO-O-).
Polykarbonaattien merkittävin ominaisuus on niiden iskunkestävyys. Polykarbonaateista valmistetaan muun muassa CD-levyjä, kypäriä, iskunkestävää läpinäkyvää muovia, Applen MacBookeja, kännyköiden näyttöjä, suojalasien linssejä ja aikaisemmin myös armeijan muovisia lautasia.
Polykarbonaattien toinen hyvä ominaisuus on niiden helppo työstettävyys: Polykarbonaattilevyä voidaan särmätä yli 90-asteen kulmiin, kuten useimpia muitakin teknisiä muoveja. Yksi polykarbonaatin erityisominaisuus kuitenkin on, että sitä voidaan taittaa myös lämmittämättä. Materiaalia voidaan sahata muotoon ja sen reunoihin voidaan porata reikiä, ilman että levy vaurioituu työstövaiheessa. Tästä syystä sen käyttö on usein järkevämpää kuin PMMA-pleksin, jos käyttökohteen tarkoitus ja arvo muuten puoltavat kalliin materiaalin valintaa.
Polykarbonaattien huono ominaisuus on niiden heikko liuottimien kestävyys. Liuottimet sulattavat muovin pintaa ja voivat samalla pilata iskunkestävyyden. Polykarbonaattien lämmönkestävyys on lasiin verrattuna alhainen, mutta kuitenkin yleensä parempi kuin muissa muovilaaduissa.
Polykarbonaattia valmistetaan karboksyloimalla polyoleja fosgeenilla, jolloin muodostuu karbonaattiesteriketju. Tyypillinen polyoli on bisfenoli A, mutta myös esim. lineaarisia dialkoholeja käytetään.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
