Pluralismi (yhteiskuntatieteet)

Wikipedia

Osa artikkelisarjaa Syrjintä Muodot Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä Uskonto · Koulu · Työpaikka Elitismi · Homofobia Ksenofobia · Luokkasyrjintä Miesviha · Naisviha Nepotismi · Vammaiset Yhteisöjä kohtaan Arabit · Juutalaiset Ilmeneminen Apartheid · Etninen puhdistus Holokausti · Kansanmurha Lynkkaus · Orjuus · Vaino Kiihotus · Pakkosiirto Rikos ihmisyyttä vastaan Aiheeseen liittyvää Ennakkoluulo · Moniarvoisuus Monikulttuurisuus · Suvaitsevuus Tasa-arvo · Poliittinen korrektius  n • k • m

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Pluralismi tarkoittaa sosiaalitieteissä kehyksiä, joiden sisällä ihmisten joukko toimii keskenään kunnioittaen moniarvoisia periaatteita ja tekee yhteistyötä ilman konfliktia tai assimilaatiota. Pluralismi saattaa olla nykyisten yhteisöjen ja sosiaalisten ryhmien tärkein piirre, ja saattaa olla tieteellisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen avaintekijöitä.

Autoritaarisissa tai oligarkisissa yhteiskunnissa valta ja päätöksenteko on keskitetty tietylle eliitille. Pluralistisessa yhteisössä vallankäyttäjät vaihtelevat ja päätöksenteko on hajautuneempi. Yleensä tavoitteena on, että jäsenet tuntevat suurempaa omistautuneisuutta ja osallistuvat enemmän päätöksentekoon. Oli kyse sitten yrityksestä, poliittisesta järjestöstä tai taloudesta tämä omistautuneisuus ja moniarvoisuus saattaa olla isokin etu (ks. esim. pax romana).

Usein väitetään, että tieteen pluralistinen ja avoin rakenne on merkittävimpiä vaikutuksia nykytiedon kasvuun; on myös viitteitä, että tiedon kasvu johtaa parempaan elintasoon esim. nopeamman talouskasvun kautta (lisääntyneen tehokkuuden takia) tai lääketieteen parannuksina. Liian lavea moniarvoisuus aiheuttaa kuitenkin myös pseudotieteiden ja esimerkiksi tieteellisesti testaamattomien pseudolääketieteellisten hoitomuotojen lisääntymistä länsimaissa.