Pirjo Mattila
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Pirjo Mattila | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1957 (ikä 66–67) |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | elintarviketieteilijä, johtava tutkija |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (MMM 1990, MMT 1995) |
| Instituutti | Luonnonvarakeskus (Turku) |
| Tutkimusalue | elintarvikkeiden polyfenolit, marjojen terveysvaikutukset, sienet, D-vitamiini, veden biomassojen lisäarvotuotekonseptit |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Pirjo H. Mattila (s. 1957[1]) on suomalainen elintarviketieteilijä, joka toimii johtavana tutkijana Luonnonvarakeskuksessa (Luke) Turussa. Hän lukeutuu elintarviketieteen ja yleisemmin maataloustieteiden viitatuimpiin tutkijoihin maailmassa (vuoden 2014–2017 listaukset).[2][3][4][5][6][7]
Mattilan elintarvikekemian alaan kuuluva maisterintyö Helsingin yliopistolle valmistui vuonna 1990[8] ja englanninkielinen, vitamiinien D3 ja D2 hajoamistuotteita korkean erotuskyvyn nestekromatografian (HPLC) avulla tarkastellut väitöskirja (Analysis of cholecalciferol, ergocalciferol and their 25-hydroxylated metabolites in foods by HPLC) vuonna 1995.[9]
Mattila on tutkimusryhmineen tutkinut kemiallista koostumusta ja terveysvaikutuksia elintarvikkeista, kuten sienistä, marjoista, perunasta, viljoista ja viljatuotteista(esim. [10][11][12][13][14][15]).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mattila, Pirjo, 1957- (publications) finna.fi). Kansalliskirjasto. Viitattu 31.1.2020.
- ↑ Luken tutkija jälleen arvostetulla ranking-listalla luke.fi. 15.2.2016. Luonnonvarakeskus. Arkistoitu 22.10.2017. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Pirjo Mattila kuluttajatrendien aallonharjalla 8.9.2016. Luonnonvarakeskus, luke.fi. Arkistoitu 22.10.2017. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
- ↑ The Most Influental Scientific Minds 2015 (Maataloustieteiden viitatuimmat tieteilijät (Agricultural sciences) julkaisun s. 16) Thomson Reuters. Arkistoitu 19.5.2017. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Julia Laurin: Clarivate Analytics Presents Highly Cited Researchers, 2016 (Listaus perustuu Web of Sciencen viitetietokantaan ja mukana on noin 3 100 eniten viitatuinta tieteilijää maailmanlaajuisesti. Julkaisutietokannan kattavuudesta johtuen haku korostaa vahvasti englanninkielisiä julkaisuja) 10.11.2016. Clarivate, clarivate.com. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
- ↑ 2017 Highly Cited Researchers (2017 Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla kohtaan "Search name and affiliation" maanimi "Finland" voi hakea kotiorganisaatioltaan Suomessa toimivat tieteilijät) Clarivate, clarivate.com. Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Christopher King: The World’s Most Influential Scientific Minds (Listaus perustuu Web of Sciencen viitetietokantaan ja mukana on noin 3 300 eniten edellisen 11 vuoden aikana viitatuinta tieteilijää maailmanlaajuisesti. Julkaisutietokannan kattavuudesta johtuen haku korostaa vahvasti englanninkielisiä julkaisuja) 14.11.2017. Clarivate, clarivate.com. Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Pirjo Mattila: Riboflaviinin määrittäminen elintarvikkeista suuren erotuskyvyn nestekromatografisella (HPLC) menetelmällä (MSc thesis/ Univ. of Helsinki; julkaistu sarjassa EKT-sarja, ISSN 0355-1180; 845) 1990. University of Helsinki (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Arkistoitu 22.10.2017. Viitattu 22.10.2017. (suomeksi)
- ↑ Pirjo Mattila: Analysis of cholecalciferol, ergocalciferol and their 25-hydroxylated metabolites in foods by HPLC (ISBN 951-45-7137-1; PhD thesis (based on 6 articles)/ Univ. of Helsinki; julkaistu sarjassa EKT-sarja, ISSN 0355-1180; 995) 1995. University of Helsinki (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Pirjo Mattila, Karoliina Könkö, Merja Eurola, Juha-Matti Pihlava, Jouni Astola, Liisa Vahteristo, Veli Hietaniemi, Jorma Kumpulainen, Meli Valtonen & Vieno Piironen: Contents of Vitamins, Mineral Elements, and Some Phenolic Compounds in Cultivated Mushrooms (https://doi.org/10.1021/jf001525d)+J. Agric. Food Chem., 49 (5): 2343–2348. 2001. American Chemical Society, acs.org. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Pirjo Mattila, Juha-Matti Pihlava & Jarkko Hellström: Contents of Phenolic Acids, Alkyl- and Alkenylresorcinols, and Avenanthramides in Commercial Grain Products (https://doi.org/10.1021/jf051437z)+J. Agric. Food Chem., 53 (21): 8290–8295. 2005. American Chemical Society, acs.org. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Pirjo Mattila & Jarkko Hellström: Phenolic acids in potatoes, vegetables, and some of their products (https://doi.org/10.1016/j.jfca.2006.05.007)+Journal of Food Composition and Analysis, 20 (3–4): 152-160. May 2007. Elsevier. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Ritva Repo-Carrasco-Valencia ym.: Flavonoids and other phenolic compounds in Andean indigenous grains: Quinoa (Chenopodium quinoa), kañiwa (Chenopodium pallidicaule) and kiwicha (Amaranthus caudatus) (https://doi.org/10.1016/j.foodchem.2009.09.087)+Food Chemistry, 120 (1): 128-133. 1.5.2010. Elsevier. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Jarkko Hellström, A. Riitta Törrönen & Pirjo H. Mattila: Proanthocyanidins in Common Food Products of Plant Origin (https://doi.org/10.1021/jf901434d)+J. Agric. Food Chem., 57 (17): 7899–7906. 2009. American Chemical Society, acs.org. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Britt-Marie Loo ym.: Consumption of chokeberry (Aronia mitschurinii) products modestly lowered blood pressure and reduced low-grade inflammation in patients with mildly elevated blood pressure (https://doi.org/10.1016/j.nutres.2016.09.005)+Nutrition Research, 36 (11): 1222-1230. Nov. 2016. Elsevier B.V.. Viitattu 19.11.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Google Scholarin sivu Pirjo Mattilasta (englanniksi) (google.com)
- Pirjo Mattila, Natural Resources Institute Finland (Luke) (englanniksi) (researchgate.net)
- Elintarviketutkijan sukellus siniseen biotalouteen (17.9.2017) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (luke.fi)
|
