Pikkutöyhtötiira

Pikkutöyhtötiira
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Rantalinnut Charadriiformes Heimo: Tiirat Sternidae Suku: Tiirat Sterna Laji: bengalensis
Kaksiosainen nimi
Sterna bengalensis Lesson, 1831
Katso myös
Pikkutöyhtötiira Wikispeciesissä   Pikkutöyhtötiira Commonsissa

Pikkutöyhtötiira (Sterna bengalensis), myös Thalasseus bengalensis, on keskikokoinen merellinen tiira.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 35–37 cm, siipien kärkiväli 92–105 cm ja paino 185–240 g. Sen höyhenpuku on vatsapuolelta valkoinen, selkä, siivet ja pyrstö ovat siniharmaat, päälaki ja pieni töyhtö mustat, sekä hieman alaspäin kaareva nokka oranssi. Se muistuttaa töyhtötiiraa mutta on hieman pienempi eikä nokassa ole koskaan kellanvihreää sävyä. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Laji ui ja sukeltaa moitteettomasti.

Esiintyminen

Pikkutöyhtötiirat elävät useina erillispopulaatioina Tyynellämerellä, Intian valtamerellä ja Afrikan pohjoisrannikolla. Siitä tunnetaan kolme alalajia, joista emigrata asuu Libyan saaristossa, bengalensis Punaisella merellä, Adeninlahdella ja Persianlahdella, sekä torresii Indonesiasta Australiaan. Lajin elinympäristön ala on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja maailman populaation koko on 180 000–210 000 yksilöä. Lajia ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö

Pikkutöyhtötiirat pesivät matalien hiekka- tai kalliosaarten ja koralliriuttojen rannoilla, yleensä täysin avoimella maalla mutta toisinaan matalakasvuisessa pensaikossa. Paikoin ne pesivät myös mantereen rannoilla. Esiintyy yleensä yhdessä töyhtötiirojen kanssa.

Lisääntyminen

Laji on sosiaalinen ja pesii yhdyskunnittain. Sen pesä on vain maakuoppa, johon naaras munii yhden tai kaksi munaa, hyvin harvoin kolme. Haudonta-aika on 21–26 päivää ja molemmat emot osallistuvat hautomiseen. Poikaset ovat pesäpakoisia ja jättävät pesän noin kahden päivän ikäisinä. Ne ovat lentokykyisiä 32–35 päivää vanhoina.

Ravinto

Ruokavalio koostuu pääasiassa pienistä kaloista, joita se saalistaa syöksysukeltamalla, sekä äyriäisistä.

Lähteet

• Cramp, Stanley et al. 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. IV. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857505-X