Pentti Mälkönen
Pentti Jooseppi Mälkönen (26. maaliskuuta 1928 Viipuri – 28. lokakuuta 2023 Helsinki[1]) oli suomalainen kemisti. Hän oli Joensuun yliopiston kemian professori 1979–1991[2] ja yliopiston rehtori 1981–1984.[3]
Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pentti Mälkönen väitteli tohtoriksi 1964 Helsingin yliopistossa. Hänen orgaanisen kemian alaan kuuluva väitöskirjansa (Beiträge zur Stereochemie der Grignard-Reaktionen in der Bicyclo [2.2.1]heptan-Reihe: Grignard-Addition an Campher und Dehydrocampher) käsitteli Grignard-reaktioita.
Mälkönen nimitettiin heinäkuun loppupuolella 1967 Jyväskylän yliopiston kemian apulaisprofessoriksi opetusalana orgaaninen kemia. Hän toimi virassa vuoden 1973 loppuun asti.[4] Mälkönen kuului Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen perustajiin.[5] Hänellä oli laitoksen toiminnan alkuvuosina keskeinen rooli orgaanisen kemian opetuksen ja tutkimuksen käytäntöjen rakentamisessa orgaanisen kemian osastolle sekä alan tutkimuksen johtamisessa. Vasta joulukuussa 1969 laitokselle saatiin vakinainen orgaanisen kemian professori, kun Jaakko Paasivirta nimitettiin virkaansa.[4]
Vuonna 1973 Mälkönen siirtyi orgaanisen kemian apulaisprofessoriksi Helsingin yliopistoon.[3] Sieltä hän siirtyi 1979 Joensuun yliopistoon, jossa hän sai professorin viran. Hän jätti professorin tehtävät tilapäisesti, kun hänet valittiin 1981 Joensuun yliopiston rehtoriksi. Mälkönen oli huolissaan yliopiston roolista ja opetuspainotteisen korkeakoulun tieteellisestä tasosta. Rehtorina hän painotti vuonna 1982 tiedeyhteisön yleisvaltakunnallista tehtävää ja korosti, että tiedetoiminta on kansainvälistä ja yleismaailmallista.[6] Mälkönen toimi rehtorina vuoteen 1984 asti. Hän jäi eläkkeelle professorin virasta heinäkuussa 1991.[2]
Tutkimusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemistinä Mälkösen tutkimusala oli orgaanisten yhdisteiden rakenne (myös stereokemia) ja syntetisointi.[7][3] Hän teki rakennetutkimusta muun muassa massaspektrometrin avulla.[8] Osan tutkimustyöstään Mälkönen teki Suomen Akatemian rahoittamissa projekteissa.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Professori Mälkönen on tieteellisten artikkeleiden lisäksi kirjoittanut orgaanisen kemian oppikirjan.
- Beiträge zur Stereochemie der Grignard-Reaktionen in der Bicyclo [2.2.1]heptan-Reihe: Grignard-Addition an Campher und Dehydrocampher. Diss. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia 1964.
- Orgaaninen kemia. Perusoppijakso. 6. painos (1. painos 1973). Helsinki: Otava 1989. ISBN 951-1-10574-4
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Professori Mälkönen sai vuonna 2009 tunnustuksena ansioistaan kemian alalla Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) ansiomitalin.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kirjonen, Sirpa – Pirttilä, Anneli: Tieteentekijänä kutsumusammatissaan. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 27.12.2023, s. B 16. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.12.2023.
- ↑ a b Pyykkö, Pekka: Luettelo Suomen kemian professoreista 1761–2000. Helsingin yliopisto. Viitattu 20.5.2021.
- ↑ a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 464. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b Eloranta, Jari: Jyväskylän matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1965–1995: Opettajankoulutuksen laajentamispyrkimyksistä monialaiseen tiedekuntaan, s. 142. Jyväskylä: Gummerus 1995. ISBN 951-34-0622-9
- ↑ Eloranta (1995), s. 63.
- ↑ Kohvakka, Mikko: Korkeakoulujen osastot ja ainelaitokset kilpailuvaltiollistumisen rakentajina ja vastustajina 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa: Tapaustutkimuksina Joensuu ja Lappeenranta (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF). Kasvatus & Aika 3/2015 (9. vsk.), s. 69–87. Viitattu 2.8.2016.
- ↑ Facta 2001, osa 11, p. 639. WSOY 1981.
- ↑ Vainiotalo, Pirjo – Romppanen, Tuula – Mälkönen, Pentti J.: Mass spectral fragmentations of ionized alkylperhydro-1,3-oxazines. Rapid Communications in Mass Spectrometry 3/1990 (4. vsk.), s. 77–80. Artikkelin verkkoversio (html). Wiley Online Library.
- ↑ Toiminta (Arkistoitu – Internet Archive) Suomalaisten Kemistien Seura, 2016. Viitattu 2.8.2016.
| ||||||||||
