Pelagius II

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pelagius II.

Pelagius II oli paavina 26. marraskuuta 5797. helmikuuta 590.[1] hän oli nähtävästi syntyperäinen roomalainen, mutta hänellä oli goottilaista sukujuurta. Hänen isänsä nimi oli Winigild.[2]

Pelagius II pyysi keisari Maurikiokselta apua langobardeja vastaan, mutta Bysantista ei ollut apua, joten Pelagius II kääntyi frankkien puoleen. Frankit hyökkäsivätkin Pohjois-Italiaan, mutta kääntyivät pian pois langobardien lahjottua heidät.

Pelagius II asetti uudet selibaattia koskevat määräykset, jotka olivat niin tiukkoja, että hänen seuraajansa Pyhä Gregorius I totesi niiden olevan liian ankaria ja lievensi niitä hiukan.

Pelagius II aloitti San Lorenzo fuori le Muran basilikan rakentamisen sen paikan päälle, missä pyhä Laurentius oli kärsinyt marttyyrikuoleman.

Pelagius II kuoli ruttoon, joka riehui Roomassa vuoden 589 lopulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hanska, Jussi: Kristuksen sijaiset maan päällä? Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-719-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hanska 2005, s. 318
  2. ”Pelagius II”, Catholic Encyclopedia. The Encyclopedia Press, 1913. Wikisource (viitattu 11.7.2009). (englanniksi)


Edeltäjä:
Benedictus I
Luettelo paaveista

Emblem of the Papacy SE.svg

Seuraaja:
Pyhä Gregorius I


Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.