Pelagius II

Wikipedia

Pelagius II oli paavina 26. marraskuuta 579 – 7. helmikuuta 590.^[1] hän oli nähtävästi syntyperäinen roomalainen, mutta hänellä oli goottilaista sukujuurta. Hänen isänsä nimi oli Winigild.^[2]

Pelagius II kysyi keisari Mauricelta apua langobardeja vastaan, mutta Bysantista ei ollut apua, joten Pelagius II kääntyi frankkien puoleen. Frankit hyökkäsivätkin Pohjois-Italiaan, mutta kääntyivät pian pois langobardien lahjottua heidät.

Pelagius II asetti uudet määräykset selibaattiiin, jotka olivat niin tiukkoja että hänen seuraajansa Pyhä Gregorius I totesi niiden olevan liian ankaria, ja lievensi niitä hiukan.

Pelagius II aloitti San Lorenzo fuori le Muran basilikan rakentamisen sen paikan päälle, missä pyhä Laurentius kärsi marttyyrikuoleman

Pelagius II kuoli ruttoon, joka riehui Roomassa vuoden 589 lopulla.

[muokkaa] Lähteet

• Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä?. Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2.

[muokkaa] Viitteet

Edeltäjä: Benedictus I

Luettelo paaveista

Seuraaja: Pyhä Gregorius I

Tämä paaviuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.