Pantainoksen kirjasto
| Pantainoksen kirjasto | |
|---|---|
 Pantainoksen kirjaston raunioita, taustalla Attaloksen stoa. |
|
| Sijainti |
Agora, Ateena, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kirjasto |
| Valmistumisvuosi | n. 98–102 jaa. |
| Rakennuttaja | Pantainos |
| Tyylisuunta | joonialainen |
 |
|
Pantainoksen kirjasto oli kirjasto, joka rakennettiin Ateenan antiikin aikaisen Agoran kaakkoisosaan roomalaisella kaudella.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjasto rakennettiin keisari Trajanuksen aikana noin vuonna 98–102 jaa. Sen rakennutti ja kustansi Titus Flavius Pantainos. Kirjasto oli omistettu Athene Arkhegetiille, Trajanukselle sekä Ateenan kansalle. Kirjaston rakentaminen liittyi siihen, että Ateena oli 100-luvulla Rooman valtakunnan merkittävin koulukaupunki. Pantainos oli filosofin poika ja piti itseään ”filosofisten muusien pappina”. Rakennuksessa on saattanut toimia kirjaston lisäksi jonkinlainen filosofinen koulu. Lisäksi rakennus toimi liiketilana ja mahdollisesti myös Trajanuksen keisarikultin käytössä.[1][2]
.JPG)
Kirjasto oli käytössä vuoteen 267, jolloin se tuhoutui heruleiden hyökkäyksessä. Myöhemmin se rakennettiin osaksi peristyylirakennusta. Rakennuksen ensimmäiset arkeologiset löydöt tehtiin vuonna 1933. Suuri osa siitä kaivettiin vuonna 1935 ja itäosa vuonna 1971.[1][2]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjasto sijaitsi Agoran läpi kulkeneen Panathenaia-juhlan tien varrella sen itäpuolella. Rakennus edusti joonialaista tyyliä ja sen pohjois- ja länsipuolen julkisivujen puolella oli joonialaisia pylväitä. Kirjaston ydinosa koostui suorakulmion muotoisesta rakennuksesta, jonka koko oli noin 15 × 15 metriä. Se vieressä oli pylväikköpiha, jonka koko oli noin 20 × 13,5 metriä. Pihaa ympäröi kolme stoaa. Niiden pylväikköjen takana oli liikehuoneita ja käsityöläisten tiloja, jotka eivät liittyneet suoraan kirjaston toimintaan.[1][2]
Kirjastosta on säilynyt sen perustuksia ja seinien osia. Rakennus on tunnistettu sen kaivauksissa löytyneen omistuspiirtokirjoituksen avulla. Toisessa piirtokirjoituksessa on säilynyt kirjaston säännöt: kirjasto oli auki ensimmäisestä tunnista kuudenteen, ja kirjoja kiellettiin viemästä pois rakennuksesta. Rakennuksen itäosa on myöhäisroomalaisen kaupunginmuurin alla.[1][2]
Kirjaston pohjoispuolella sijaitsi Attaloksen stoa. Rakennusten välistä kulki itään päin Roomalaiselle agoralle johtanut tie. Kirjaston eteläpuolella sijaitsi Kaakkoisstoa.[1][2]