Pallantion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pallantion
Παλλάντιον
Temppelin rauniot Pallantionin akropoliilla.
Temppelin rauniot Pallantionin akropoliilla.
Sijainti

Pallantion
Koordinaatit 37°27′10″N, 22°19′43″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Pallántio, Trípoli, Arkadia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Mainalia, Arkadia
Aiheesta muualla

Pallantion Commonsissa

Pallantion (m.kreik. Παλλάντιον, myös Palantion, Παλάντιον, Ballantion, Βαλλάντιον; lat. Pallantium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Trípolin kunnan alueella noin kolme kilometriä länteen nykyisestä Pallántion kylästä.[4][5][6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pallantion sijaitsi Mainaliassa Arkadiassa länteen Tegeasta ja etelälounaaseen Mantineiasta. Sen kaupunkikeskus oli rakennettu pienelle tasangolle, jota kutsuttiin sen mukaan Pallantionin tasangoksi (Παλλαντικόν πέδιον, Pallantikon pedion). Matala kukkulajono erotti tasangon Tegean tasangosta.[3][7] Kaupungin eteläpuolella sijaitsi Boreion-vuori. Pallantionin paikka on noin kolme kilometriä länteen nykyisestä Pallántion kylästä, noin seitsemän kilometriä lounaaseen nykyisestä Trípolin kaupungista ja heti Trípolin ja Megalópolin välisen A7-valtatien itäpuolella.[2][4] Valtatie kulkee kallioleikkauksessa kaupungin akropoliin eli linnavuoren ja yläkaupungin luoteisosan poikki. Alakaupunki sijaitsi tasangolla kukkulan pohjois- ja itäpuolella. Pallantionin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 30–55 neliökilometriä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pallantionia pidettiin yhtenä Arkadian vanhimmista kaupungeista. Kreikkalaisessa mytologiassa sen perustajana pidettiin Pallasta, Lykaonin poikaa. Roomalaiset uskoivat, että Euandros (lat. Evander) vei Pallantionista joukon siirtolaisia Italiaan Tiberin rannalle, ja että Rooman Palatium-kukkula sai siksi nimensä kaupungista.[3][8]

Euandros Pallantionlainen kuvattuna teoksessa Promptuarii Iconum Insigniorum (1553).

Varhaisin maininta Pallantionista on Hesiodoksella. Mytologisesta merkityksestään huolimatta kaupunki ei ollut historiassa koskaan erityisen merkittävä,[2] ja sen vaiheista tiedetään vain vähän. Pallantionin oletetaan kuuluneen peloponnesolaisliittoon Mainalian heimovaltion kautta. Myöhemmin kaupunki kuului Arkadian liittoon. Pallantion löi omaa aiginalaisen standardin mukaista hopearahaa noin vuosina 421–371 eaa.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Pallanteus (Παλλαντεύς), Pallantios (Παλλάντιος) ja Pallantinos (Παλλαντίνος).[1][3]

Vuonna 371 eaa. Pallantion oli mukana perustamassa Megalopolista Arkadian liiton uudeksi keskukseksi.[2][3][9] Se säilyi kuitenkin olemassa itsenäisenä kaupunkina, sillä pallantionlaiset mainitaan tegealaisten, megalopolislaisten ja asealaisten kanssa Epameinondaan joukoissa Mantineian taistelun alla vuonna 362 eaa.,[3][10] mutta ei ole tietoa siitä, osallistuivatko kaupungin joukot todella taisteluun. Polyperkhon valtasi Pallantionin vuonna 318 eaa.[1] Vuonna 228 eaa. Pallantionin luona käytiin Kleomeneen ja Aratoksen joukkojen välinen taistelu.[2][11]

Myöhemmin Pallantion taantui pelkäksi kyläksi. Se elpyi keisari Antoninus Piuksen aikana 100-luvulla jaa., sillä hän laajensi sitä sekä antoi sille vapaakaupungin aseman (civitas libera et immunis), johon kuului verovapaus ja muita oikeuksia. Tähän oli syynä myytti kaupungin yhteydestä Roomaan. Pausanias kävi kaupungissa samalla vuosisadalla.[3][12]

Pallantionin paikan löysivät ranskalaiset tutkijat vuosien 1828–1833 Morean tutkimusretken aikana. Kaupungin rakennusten kiviä on käytetty niin kauan uudestaan lähiseudun rakennuksiin, että jäänteitä on jäljellä vain vähän.[3] Nykyinen Pallántion kylä, entinen Besýri (Besíri), nimettiin uudelleen antiikin aikaisen kaupungin mukaan vuonna 1927.[13]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akropolis ja sen temppelit

Pallantionin akropolis on ollut ympäröity muurein, joista on jäljellä joitakin osia. Kukkulalta ja sen etelärinteestä muurien sisäpuoliselta alueelta on löydetty neljän pienikokoisen temppelin rauniot. Rakennukset ajoittuvat arkaaiselle kaudelle ajalle 600–550 eaa.[1][2] Pausaniaan mukaan akropoliilla oli puhtaiden jumalten (Θεοί καθαροί, Theoi katharoi) temppeli.[3][14] Se oletetaan samaksi kuin temppeli, jonka on havaittu sijainneen kukkulalla nykyisin olevan Pyhälle Johannekselle (Ágios Ioánnis) omistetun kirkon paikalla. Temppelin perustusten koko on noin 16,2 × 8,9 metriä. Sen pohjoispuolella sijaitsi toinen, megaronmainen temppeli kooltaan noin 10,5 × 4,5 metriä. Kolmas, 400-luvulle eaa. ajoitettu temppeli sijaitsi tasanteella kukkulan etelärinteessä. Sen perustusten koko on noin 21,4 × 11,7 metriä.[2][15] Pausaniaan mukaan kaupungissa oli myös pyhäkkö, jossa oli Pallaksen ja Euandroksen patsaat, Polybioksen patsas sekä Korelle omistettu temppeli.[3][14]

Athene Soteiran ja Poseidonin temppeli (Víglan temppeli)

Kaupungin lähellä oli Athene Soteiralle ja Poseidonille omistettu temppeli, jonka perustajana Pausaniaan mukaan pidettiin Odysseusta hänen ollessaan paluumatkalla Troijasta. Se on löydetty nykyisin nimellä Vígla tunnetusta paikasta noin 1,6 kilometriä Pallantionin arkeologiselta alueelta etelälounaaseen.[2][14][16] Se on ajoitettu 500-luvun eaa. lopulle, mutta paikalla on ollut edeltäjä jo 600-luvulla eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 × 13 pylvästä, ja sen perustusten koko on noin 11,6 × 24,7 metriä. Perustusten lisäksi on löydetty temppelin päätykolmioveistosten jäänteitä sekä votiivilahjoja, kuten kolmikärkiä ja pienoispatsaita. Nykyisin paikalla, osittain temppelin raunioiden päällä, on Kristuksen kirkastumiselle (Metamórfosi tou Sotíros) omistettu kirkko.[2][17]

Alakaupunki ja esinelöydöt

Alakaupungista on löydetty joitakin klassiselle kaudelle ajoitettujen rakennusten jäänteitä sekä samalle ajalle ajoittuvia hautoja.[1] Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Tegéan arkeologisessa museossa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”289. Pallantion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PALLANTION Arkadia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Pallantium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b Pallantion Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
  5. ↑ Pallantion (Arkadia) 81 Pallantio - Παλλάντιον ToposText. Viitattu 3.10.2022.
  6. ↑ ”58 C3 Pallantion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 8.44.5.
  8. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 8.43.2; Livius: Rooman synty 1.5; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.6; Junianus Justinus: Historiarum Philippicarum libri XLIV 43.1.
  9. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 8.27.3.
  10. ↑ Ksenofon: Hellenika 7.5.5.
  11. ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Kleomenes 4.4, Aratos 35.5.
  12. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 8.43.3.
  13. ↑ Besyri – Pallantion Name Changes of Settlements in Greece. Institute for Neohellenic Research. Viitattu 3.10.2022.
  14. ↑ a b c Pausanias: Kreikan kuvaus 8.43.1, 8.44.5–6.
  15. ↑ Άγιος Ιωάννης - Ακρόπολη Παλλαντίου Exploring Greece. Viitattu 3.10.2022.
  16. ↑ Athene Soteiran ja Poseidonin temppelin arkeologisen kohteen sijainti: 37°26′01.9″N, 22°19′29.4″E
  17. ↑ Ο ναός της Βίγλας και το «θεάρεστο» έργο της καταστροφής του Το Βήμα. 24.11.2008. Viitattu 3.10.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pallantion&oldid=21396121”