Oskar Flink
Karl Oskar Flink (9. maaliskuuta 1867 Espoo – 21. maaliskuuta 1915 Kuopio) oli suomalainen Kuopiossa vaikuttanut rakennusmestari, rakennusurakoitsija ja tehtailija.[1][2]
Oskar Flinkin vanhemmat olivat espoolaisessa Träskändan kartanossa alustalaisena ollut muurarimestari Isak Flink (1840–1919) ja Maria Charlotta Gumberg (1837–1921). Molemmat vanhemmat olivat kotoisin Munsalasta ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Träskändan kartanon omistanut Aurora Karamzin tuki Isak Flinkin lasten koulutusta, ja Oskar Flink kävi Karamzinin ylläpitämän kansakoulun sekä 1885–1887 Helsingin teollisuuskoulun, josta hän valmistui rakennusmestariksi ruotsinkieliseltä rakennusosastolta.[1]
Flink toimi aluksi muun muassa valvojana Mikkelin lääninvankilan ja Niuvanniemen mielisairaalan työmailla. Hän muutti vaimonsa kanssa Kuopioon 1891 ja hankki kohta omistukseensa Laivonsaaren tiilitehtaan. Vuonna 1894 hän sai urakoitavakseen Joensuun sairaalan. Suuri rakennusurakka valmistui 1897, ja kertoman mukaan Aurora Karamzin oli Flinkin takaajana urakan saamisessa. Hän urakoi sitten useita rakennuskohteita sekä Kuopion ulkopuolella Raahen opettajaseminaarin rakennukset 1897–1899. Flink oli 1899 mukana perustamassa Kuopioon puusepänteollisuutta harjoittanutta Puuseppä Oy:tä, ja hän hankki samana vuonna Vaajasalon Lapinniemessä sijainneen tiilitehtaan. Hän rakennutti Puuseppä Oy:lle tehdasrakennuksen Itkonniemelle vuonna 1900 sekä sahalaitoksen, jonka yhtiö vuokrasi. Flink oli Puuseppä Oy:n osakkaana vuoteen 1906 saakka. Vuosina 1912–1913 hän urakoi nelisulkuisen Juojärven kanavan (nykyinen Varistaipaleen kanava).[1][2]
Vuonna 1907 Flink osti 97 hehtaarin kokoisen Levälahden tilan Kuopion maalaiskunnan Kurkiharjun Sikoniemestä. Hän perusti Sikoniemeen sahan ja tiilitehtaan, ja hänellä oli hinaaja ja kaksi proomua sahatavaran ja tiilien kuljetusta varten. Vuonna 1909 valmistunut rengasuunilla varustettu tiilitehdas korvasi Flinkin omistamat Laivonsaaren ja Vaajasalon tiilitehtaat. Uudessa tiilitehtaassa tiiliä voitiin polttaa jatkuvalla prosessilla, ja tiiliä valmistettiin 750 000 – 900 000 kappaletta vuodessa. Flink perusti lisäksi kaivonrenkaita, putkia ja portaita valmistaneen betonivalimon Itkonniemelle ja kivilouhimon Kallaveden saareen. Hän harjoitti Levälahden tilalla myös maanviljelyä ja omisti puolet Kauppakatu 37–39:ssä toimineesta elokuvateatteri Kalevasta.[1]
Flink oli Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenenä 1903–1907. Hän oli Kagaalin asiamiehenä 1900-luvun alussa ja tilasi Kagaalin toimittamaa maanalaista Fria Ord -lehteä. Flink oli jäsenenä Kuopion kunnallisklubissa, Kuopion rakennusmestariklubissa sekä Haminalahden metsästysseurassa.[1][2]
Oskar Flink oli naimisissa vuodesta 1890 Johanna (Hanna) Aleksandra Jakobsonin (1872–1947) kanssa. Heillä oli yhdeksän lasta, joista yksi oli jääkärikapteeni Mårten Flink. Flink hankki vuonna 1900 perheensä asuintaloksi Aatalan huvilan Itkonniemeltä. Huvila purettiin 1970-luvun puolivälissä.[1]
Oskar Flinkin urakoimia rakennuskohteita Kuopiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuopion kuuromykkäin koulu 1896–1897
- O. W. Backmanin kirjapainon painotalo 1898–1899, purettu 1966
- Kuopion sokeainkoulu 1898–1900
- Kuopion ruotsalainen yhteiskoulu 1899
- Kansallis-Osake-Pankin toimitalo (nykyinen Kuopion taidemuseo) 1904
- Kuopion museo-ja kirjastotalo 1905–1907
- Kuopion Puhelinyhdistyksen toimitalo 1910–1911
- Suomen Pankin toimitalo 1911–1912
- Kuopion lyseon siipirakennus (voimistelusali) 1914
- Kuopion Kaupungin Säästöpankin toimitalo 1914–1915, purettu 1950-luvulla [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
