Oil Pollution Act

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oil Pollution Act
Vaikutusalue Yhdysvallat
Hyväksytty 1990
Lainsäädäntö
Ehdotettu 16. maaliskuuta 1989
Ehdottaja Walter B. Jones, Sr.

Oil Pollution Act (OPA) on Yhdysvaltain liittovaltaion laki, jonka Yhdysvaltain kongressi hyväkstyi vuonna 1990 ja jonka presidentti George H. W. Bush allekirjoitti. Sen tarkoituksena oli nostaa Yhdysvaltain valmiutta estää ja reagoida öljyonnettomuuksiin. Laki solmittiin pian Exxon Valdezin öljyonnettomuuden jälkeen.

Tausta ja lain hyväksyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Exxonin säiliöalus M/T Exxon Valdez törmäsi riuttaan Prince William Sound -lahdessa 24. maaliskuuta 1989. Onnettomuudessa vuosi miljoonaia gallonia öljyä.[1] Onnettomuuden takia lahdella kuoli satojatuhansia eläimiä ja noin 2 100 kilometriä rantaviivaa saastui. Lisäksi onnettomuus vaikutti suuresti Alaskan talouteen.

Onnettomuuden tapahtumisaikaan uudesta öljyvuotoja käsittelevästä laista oli keskusteltu jo noin vuosikymmenen ajan, mutta useita erillisiä lakeja yhdistävää lakia ei oltu saatu sovittua erinäisten erimielisyyksien takia. Exxon Valdezin onnettomuus antoi kuitenkin poliittista voimaa uuden lain säätämiseksi. Vaikka uuden lain takana olivat sekä demokraatit, republikaanit, teollisuuden edustajat ja ympäristöjärjestöt lain muodostamisesa kesti 18 kuukautta.[2] Walter B. Jones, Sr. ehdotti sitä 16. maaliskuuta 1989, ja se vahvistettiin 18. elokutua 1990.[3]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet pitivät tilannetta ja erityisesti öljyonnettomuuden jälkeistä vastuukysymystä ennen Oil Pollution Actia epäselvänä. OPA selvensi liittovaltion roolia ja antoi kolme mahdollisuutta: liittovaltio voi jatkossa ottaa vuodon puhdistamisen kokonaan vastuulleen, valvoa saastuttajan suorittamaa puhdistusta tai jopa johtaa saastuttajan puhdistusta. Laki teki kuitenkin myös vuodon osapuolet vastuuvelvollisiksi kaikista vuodoista tai vuodon uhkista liikennöitävillä vesireiteillä, rannikoilla ja Yhdysvaltain yksinomaisella talousvyöhykkeellä.[4]

OPA lisäsi myös kansallista varautumissuunnitelmaa. Laissa määriteltiin monikerroksinen suunnittelu- ja vastausjärjestelmä öljyonnettomuusvalmiuden nostamiseksi. Jokaisella yhdysvaltalaisella säiliöaluksella, merellisillä öljylaitoksilla ja joillain rannikon laitoksilla oli oltava tarkat valmiussuunnitelma. Ilman hyväksyttyä suunnitelmaa öljyn käsitteleminen, varastoiminen ja kuljettaminen kiellettäisiin.[4]

Ennen OPA:ta oltiin pitkään kiistelty kaksirunkoisten säiliöalusten hyödyllisyydestä, ja se oli yksi tekijöistä, jotka hidastivat uuden lain määrittelyä. Kaksirunkoisten alusten vaatijat pitivät kaksirunkoisia aluksia turvallisempana, mutta vastustajat kokivat, että kaksirunkoisten alusten vakaus olisi onnettomuustilanteessa huonompi. Laissa lopulta määriteltiin säiliöalusten kaksirunkoisuus, mutta laissa oli pieniä lievennyksiä aluksen koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Vanhoilla aluksille asetettiin erilaisia siirtymävaiheita, ja viimeistään 2015 kaikkien säiliöalusten tulisi olla kaksirunkosiia.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oil Pollution Act of 1990 (OPA) 1.8.2013. U.S. Coast Guard. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  2. Mulkern, Anne C.: How Long to Pass an Oil Spill Bill? Try 18 Months NYTimes.com. 13.8.2010. The New York Times Company. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  3. H.R.1465 Thomas. The Library of Congress. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  4. a b c Ramseur, Jonathan L.: Oil Spills in U.S. Coastal Waters: Background, Governance, and Issues for Congress (pdf) (s. 9–12) 30.4.2010. United States Senate Committee on Environment and Public Works. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]