Oidipuskompleksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Oidipuskompleksi on Sigmund Freudin psykoanalyyttisen teorian mukaan 3–6-vuotiaan lapsen psykoseksuaalinen kehitysvaihe, jossa tämä tuntee vetoa toista sukupuolta olevaan vanhempaansa. Kaksivuotiaana lapsi jo havaitsee sukupuoliset erot mutta ei vielä välitä niistä. Kolmivuotias lapsi kuitenkin alkaa kiinnostua sukupuoliasioista ja havaitsee vanhempiensa välillä jotakin, mistä hän jää ulkopuolelle. Raivo, kateus ja mustasukkaisuus ovat tavallisia tunnereaktioita tässä vaiheessa. Lapsi olettaa menevänsä toista sukupuolta olevan vanhempansa kanssa naimisiin ja pyrkii vanhempien väliin. Hän yrittää voittaa toisen vanhempansa toivoen toisen katoavan.

Lapsi saattaa ilmaista ajatuksensa hyvinkin suorasukaisesti. Vanhempien liian ankara suhtautuminen tähän kilpailuun ja toisaalta liiallinen periksi antaminen voivat häiritä kehitystä. Lapsen on myös nähtävä vanhempiensa hellyydenosoituksia, jotta hän myöhemmin tunnistaisi nämä ominaisuudet myös itsessään.

Oidipuskompleksi on sekä lapsen seksuaali-identiteetin että sukupuoli-identiteetin perusta. Se voi vaikuttaa siihen, kumpaan sukupuoleen lapsi suuntautuu ja millaisena seksuaalisena olentona hän itsensä kokee.

Viisivuotias lapsi tajuaa ettei voi saada toista vanhempaansa, ja hän samaistuu samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa.

Tyttöjen oidipuskompleksia kutsutaan joskus elektrakompleksiksi.[1]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oidipuskompleksia, kuten psykoanalyysin teorioita yleisestikin, on voimakkaasti kritisoitu todisteiden puuttumisesta. Psykoanalyyttiset näkemykset perustuvat potilastapauksiin ja introspektioon, jolloin niiden yleistettävyys on heikkoa.

Itse asiassa päinvastainen näkemys siitä, että ihmisellä olisi biologisen evoluution tuottama vaisto, jonka tarkoituksena on estää sisäsiittoisuutta ja insestiä, on saanut enemmän empiiristä todistusaineistoa (ks. esimerkiksi Westermarck-efekti). Freudia itseään ei hoitanut hänen varhaislapsuudessaan hänen oma äitinsä vaan imettäjä, joten hän ei oletettavasti koskaan leimaantunut äitiinsä ja näin saattoi kokea äitiään kohtaan seksuaalisia tuntemuksia.

Turkulaiset tutkijat Markus J. Rantala ja Urszula Marcinkowska väittivät 2010-luvun alussa, että kaikki tuoreet julkaisut, joiden on väitetty tukevan Freudin Oidipus-teoriaa, ovat huijauksia tai koeasetelmaltaan puutteellisia.selvennä [2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikkola, Anne-Maria – Koskela, Lasse ym.: Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, s. 298. 1.–6. painos. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-26300-6.
  2. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/tiedetta-puolijohtava-grafeeni-ja-ontuva-oidipus-teorialähde tarkemmin?

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Flieger, Jerry Aline: Is Oedipus Online? Siting Freud After Freud. Cambridge (Mass.): The MIT Press, 2005. ISBN 0-262-56207-3.
  • Freud, Sigmund 1964: Johdatus psykoanalyysiin. Suomentanut Erkki Puranen. Gummerus, Jyväskylä. [Vorlesungen zur Einführung in die Psychoanalyse, 1917; Neue Folge der Vorlesungen zur Einführung in die Psychoanalyse, 1932.]
  • Freud, Sigmund 1968: Unien tulkinta. Suomentanut Erkki Puranen. Gummerus, Jyväskylä. [Die Traumdeutung, 1900.]
  • Freud, Sigmund 1971: Seksuaaliteoria. Suomentanut Erkki Puranen. Gummerus, Jyväskylä.
  • Hopkins, James 2003: Emotion, Evolution and Conflict. — Psychoanalytic Knowledge (toim. Man Cheung Chung & Colin Feltham), s. 132–156. Palgrave Macmillan, Basingstoke. ISBN 0-333-97391-7
  • Jones, Ernest 1949: Hamlet and Oedipus. Viktor Gollancz, London.
  • Rudnytsky, Peter L. 1987: Freud and Oedipus. Columbia University Press, New York. ISBN 0-231-06352-0
  • Simon, Bennett — Blass, Rachel B. 1991: The Development and Vicissitudes of Freud’s Ideas on the Oedipus Complex. — The Cambridge Companion to Freud (toim. Jerome Neu), s. 161–174. Cambridge University Press, Cambridge. ISBN 0-521-37424-3
  • Sofokles 1990: Kuningas Paksujalka. Suomentaneet Kari Heiskanen ym. Nostromo, Helsinki. ISBN 951-620-002-8
  • Tähkä, Veikko 1997: Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. WSOY, Helsinki. [Mind and Its Treatment: A Psychoanalytical Approach, 1993.] ISBN 951-0-21974-6
  • Westermarck, Edvard 1934: Freuds teori on Oedipuskomplexen i sociologisk belysning. Vetenskap och bildning, 45. Bonnier, Stockholm.