Nyköpingsånin vesistö
Nyköpingsånin vesistö (ruots. Nyköpingsåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 65) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Nyköpingsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 632 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Nyköpingsån, jonka pituus on 157 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,7 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistö jää kahden suuren päävesistön Norrströmin vesistön (tunnus 61) ja Motalanvirran vesistön (tunnus 67) väliseen taskuun, jossa on neljä pienempää päävesistöä. Nyköpingsånin vesistön vedenjakajan pohjoispuolella sijaitsee laaja Norrströmin vesistö, mutta merenrannikon läheisyydessä vedenjakajan takana sen tilalle vaihtuu pieni Trosaånin vesistö (tunnus 63) ja alempana vielä Svärtaånin vesistö (tunnus 64). Vesistön lounaispuolella sijaitsee Motalanvirran vesistö, joka vaihtuu rannikon lähellä Kilaånin vesistöksi (tunnus 66).[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (34,3 %), turve (8,7 %), kalliomaa (15,0 %), hiekka ja sora (3,6 %), multamaa (9,5 %), savimaa (14,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (59,6 %), soita ja kosteikkoja (1,8 %), viljelymaita (17,5 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,8 %) sekä joutomaita (6,4 %). Näiden lisäksi on 12,9 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nyköpingsånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Nyköpingsånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 22,8 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 54,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 7,46 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 22,2 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 56 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 2,5 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 88,1 m³/s on mitattu toukokuussa 1985 ja pienin 2,2 m³/s elokuussa 1990. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulvan huippu ajoittuisi huhtikuulle ja kesät olisivat vähäsateisia.[3]
Vesivoimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 76 patoa, joista 14,2 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 101,6 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Nyköpingsånin pääuomassa on 12 vesivoimalaitosta: Storhusfallet, Fors, Harg, Genne, Spånga, Billsbro, Högsjö, Brevens Bruk, Smedjefallet, Masugnsfallet, Boda kvarn ja Forsa. Vesistön sivu-uomissa on vielä 4 voimalaa lisää:
- Hedenlundaånissa on Warbro kvarn,
- Smedstorpsånissa on Smedstorp,
- Svarttorpsånissa on Skedevi,
- Vingåkersånissa on Kvarnfallet.
Voimaloiden yhteisteho on 5,1 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 21,3 gigawattituntia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Nyköpingsån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Nyköpingsånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 3.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Nyköpingsån (SE651705-156635) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 3.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3490–3527, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Nyköpingsånin vesistö (Excel-lomake nro 5069), Vattenwebb, SMHI, viitattu 3.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Nyköpingsån, vattenkraft.info, viitattu 3.1.2021 (ruotsiksi)
