Nybroånin vesistö
Nybroånin vesistö (ruots. Nybroåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 89) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Nybroånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 316 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen alajuoksulla nimikkojoki Nybroån, joka on 11 kilometriä pitkä. Joki muodostuu kahden joen Fyleånin ja Örupsånin yhtymisestä toisiinsa. Pääuoma, jonka kokonaispituus on noin 40 kilometriä, muodostuu seuraavasti. Se alkaa Fågeltoftasta pelto-ojana, joka jatkaa johto-ojana Trydeånina kohti etelää. Uoma kääntyy lounaaseen päin ja yhtyy Fyledalenissa Fyleåniin. Fyleån on Fyledalenissa virtaava uoma, jonka virtaus ei riitä pääuoman asemaan, joten sen latvaosuus jää pääuoman sivu-uomaksi. Pääuoma kohtaa Nedrabyssä Örupsånin, ja jatkaa Nybroånin nimellä mereen asti. Joki laskee Juutinramaan noin 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][3][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nybroånin vesistö sijaitsee Skånen eteläkärjessä alueella, jossa on paljon ojien ja purojen pieniä valuma-alueita. Tämä vesistö on valittu päävesistöksi siksi, että sen valuma-alueen pinta-ala ylittää ennalta asetetun 200 neliökilometrin rajan. Kaikki muut sen ympäristössä olevat vesistöt, Höje ån vesistöä (tunnus 91) lukuun ottamatta, eivät ylitä rajaa.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (11,1 %), turve (2,5 %), kalliomaa (0,2 %), hiekka ja sora (6,3 %), multamaa (39,4 %), savimaa (35,4 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (9,4 %), soita ja kosteikkoja (1,1 %), viljelymaita (75,0 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,9 %) sekä joutomaita (10,6 %). Näiden lisäksi on 0,1 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nybroånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Nybroånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 3,07 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 19,8 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,32 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 2,95 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 21 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 93,7 m³/s on mitattu tammikuussa 2013 ja pienin 0,2 m³/s joulukuussa 2005. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]
Sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sivu-uoman nimi |
Yhtyy Nybroån (km suusta) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Örupsån | 11 | Nybroån | 21 | 69 | 1,1,1,1,-,1 | |
| Kulleån | 19 | Fyleån | 1,1,1,-,-,- | |||
| Fyleån | 21 | Trydeån | 1,1,1,-,-,- | |||
| Snavabäcken | Trydeån | 1,-,1,-,-,- | ||||
| Rödjebäcken | Trydeån | 1,-,1,-,-,- |
Lähteet: 1 = [3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Nybroån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Nybroånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Nybroån (SE614725-432659) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4040–4048, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Nybroånin vesistö (Excel-lomake nro 29), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
