Nuoramoisjärvi
| Nuoramoisjärvi Nuoramoistenjärvi |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Sysmä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Nuoramoisen alue (14.81) |
| Tulojoki | Tainionvirta Keihäsjärvestä |
| Laskujoki | Tainionvirta Päijänteeseen |
| Taajamat | Mikkolanmäki, Nuoramoinen, Lahdenpohja |
| Järvinumero | 14.811.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 82,4 m [1] |
| Pituus | 7,873 km [1] |
| Leveys | 4,499 km [1] |
| Rantaviiva | 41,4424 km [2] |
| Pinta-ala | 13,4101 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0533955 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,98 m [2] |
| Suurin syvyys | 18,9 m [2] |
| Saaria | 31 [2] |
| Kaarnesaari, Selkäsaari | |
 Nuoramoisjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nuoramoisjärvi, myös Nuoramoistenjärvi, on Päijät-Hämeessä Sysmässä Sysmän kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoramoisjärvi on 7,9 kilometriä pitkä, 4,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 1 341 hehtaaria eli 13,4 neliökilometriä. Sillä on suuri järvenselkä, joka on neljä kilometriä pitkä ja lähes neljä kilometriä leveä. Järvenselän kaakkoisosasta työntyy lounaaseen 4,1 kilometriä pitkä ja alle kilometrin leveä Lahdenpohjanlahti. Järven koillisrannasta työntyy järvelle Kiviniemi ja Lutuniemi. Lutuniemen taakse suojaan jää Parinpohjan lahti.[1][2]
Nuoramoisjärvessä on 31 saarta, joiden pinta-ala on 8,86 hehtaaria eli noin 0,66 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista kaksi on yli hehtaarin suuruisia, 27 yli aarin ja loput kaksi ovat alle aarin kokoisia. Suurin saari Kaarnesaari sijaitsee länsirannassa Tainiovirran luusuan edustalla. Siitä koilliseen sijaitsee Selkäsaari, jota ympäröi pienet luodot ja eteläpuolella sijaitseva Rouvassaari. Pohjoispään lahdensuulla sijaitsee saariryhmä Virtaansaaret. Muita saaria ovat itärannassa Pukkisaari, Sikosaari, Saunasaari, Talassaari ja Rajasaari, Lahdenpohjanlahdella Kalasaari, ja lounaisosassa Raatosaari.[1][2]
Nuoramoisjärvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 53,4 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0534 kuutiokilometriä, ja sen keskisyvyydeksi on silloin tullut 4,0 metriä. Järvi on pohjaltaan melko tasainen, vaikka se on syvimmillään 18,9 metriä. Tämä syvänne sijaitsee länsirannan tuntumassa laskujoen suun edustalla Syväsilmässä [3].[1][2]
Nuoramoisjärven rantaviivan pituus on 41,4 kilometriä, josta saarien rantaviivan yhteispituus on 5,3 kilometriä. Sen rannat ovat puolittain metsämaata ja peltoa. Peltoaukeat muodostuvat pienten kylien ja kulmakuntien ympärille. Pohjoispäässä ovat länsirannassa Kymäri ja itäpuolella Mikkolanmäki. Järven itärannan ovat Nuoramoisen aluetta ja Lahdenpohjanlahden ympärillä ovat Kukkolanmäki ja Lahdenpohja. Nuoramoisen kautta kulkee kaksi maantietä. Etelään Kalkkisten suuntaan kulkee yhdystie 3132, joka seuraa järven kaakkoisrantaa peltojen takana. Tie yhtyy Unajalta Sysmän kirkonkylään johtavaan seututiehen 410, joka seuraa järven koillisrantoja. Länsirannoille johtavat tiet alkavat kauempaa pistoteinä, joita ei voi ajaa rantoja seuraten. Järven pohjoisosan luoteisrannassa sijaitsee Tainionvirran seurakunnan omistama Olavinrannan leirikeskus [4].[1][2][5][6]
Säännöstelyä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoramoisjärven vedenpinta on seurannut alempana Tainionvirtaan rakennetun Virtaan vesivoimalan virtaamia [7]. Ylävirran puolella sijaitsee Maatiaiskosken vesivoimalaitos. Voimalaitoksen kohdalle on suunnitteilla kalatie.[8]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoramoisjärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) Nuoramoisen alueella (14.81), jonka Nuoramoisjärven alueeseen (14.811) järvi kuuluu. Järvi on voimakkaasti läpivirtausjärvi. Sen itärantaan laskee Keihäsjärvestä alkava Tainionvirran Maatiaisjoen osuus ja länsirannasta jatkaa Tainionvirran alajuoksu, joka laskee Päijänteen Kuhanselkään. Järven vedenpinnan korkeus on 82,4 metriä mpy.[1][9]
Vesistöviranomaiset ovat rajanneet Nuoramoisjärven ympäristöstä järveen laskevista virtavesistä oman alueen. Alueella sijaitsee vain kolme muuta järveä. Lassinlampi (1 ha) ja sen viereinen Pohjaton ovat ilmeisesti suppajärviä eikä niillä ole lasku-uomia. Näistä hieman pohjoiseen sijaitsevat saman harjujakson länsipuolella Heroo (5 ha) ja Kaakotin (3 ha), jotka laskevat Koskuenojaa myöten Nuoramoisjärven itärantaan. Tässä yhteydessä voidaan vielä mainita Kuhalampi (4 ha), joka sijaitsee alueen Tainionvirran alajuoksun alueella. Kuhalammen laskuoja yhtyy Tainionvirtaan voimalaitoksen yläpuolelle.[1][9]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosien 1969, 1985 ja 1993 peruskartoissa on ranta-alueiden peltojen yhteispinta-ala säilynyt saman suuruisena. Suurin muutos näkyy Riihiniemellä, josta suuri peltoalue on metsitetty.[10][11][12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Nuoramoisjärvi, Sysmä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Olavinrannan leirikeskus, Tainionvirran seurakunnan sivut, viitattu 16.10.2022
- ↑ Nuoramoisjärvi, Sysmä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Nuoramoisjärvi, Sysmä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Viuhko, Ari: Virtaan voimala sai käynnistysluvan - ehtona kalatien rakentaminen itahame.fi. 7.12.2017. Heinola. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ Moksu, Mika: Suomi palauttaa jokia luonnontilaan kiihtyvällä vauhdilla – Tainionvirta vapautuu vesivoimasta Päijänteen taimenille yle.fi. 30.11.2021. Helsinki: YLE. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ a b Nuoramoisjärvi (14.811.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3121 05 Nuoramoinen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1969. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.7.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3121 05 Nuoramoinen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.7.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3121 05 Nuoramoinen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1993. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.7.2022)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Häkkinen, Hanna & Raunio, Janne: Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009 (PDF) (tutkimusraportti 120/2010) Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Arkistoitu 29.1.2022. Viitattu 27.10.2022.
- Kymijoen vesistöalue - Nuoramoisjärvi, Vesistöennusteet
- Nuoramoisjärven kalastonhoitoyhdistys
- Nuoramoisjärvi ja läheiset kosket, Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys