Norrtäljeånin vesistö
Norrtäljeånin vesistö (ruots. Norrtäljeåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 59) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Norrtäljeånin (myös Ålderskärrån) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 352 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on alajuoksulla sen nimikkojoki Norrtäljeån, joka alkaa Lommarenjärvestä ja on vain 1,75 kilometriä pitkä. Järvi on maatunut erilleen Norrtäljevikenin lähes 20 kilometriä pitkästä ja hyvin kapeasta lahdesta. Joen keskivirtaama (MQ) on 2,6 kuutiometriä sekunnissa, mikä tekee alle 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norrtäljeånin vesistö sijaitsee suuren Norrströmin vesistön (tunnus 61) itäpuolella, jonka rannikkoalueella on kuusi pienempää päävesistöä. Sillä on yhteinen vedenjakaja usean päävesistön kanssa. Niitä ovat sen luoteispuolella sijaitsevilla kolmella vesistöllä Norrströmin vesistöllä, Olandsånin vesistöllä (tunnus 56) ja Skeboånin vesistöllä (tunnus 57). Norrtäljeånin vesistön pohjoispuolella näin on vain Broströmmenin vesistön (tunnus 58) kanssa. Vielä Norrtäljeånin vesistön lounaispuolella sijaitsee yksi päävesistö Åkerströmin vesistö (tunnus 60) ja loput ovat joensuun ympäristössä mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on Norrtäljeånin vesistöä paljon suurempi. Suuri kokoero johtuu siitä, että Norrtäljeviken työntyy niin pitkälle sisämaahan ja pienille vesistöille jää tilaa.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (38,6 %), turve (5,7 %), kalliomaa (12,6 %), hiekka ja sora (3,4 %), multamaa (8,8 %), savimaa (22,0 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,8 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (55,0 %), soita ja kosteikkoja (1,0 %), viljelymaita (24,7 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,4 %) sekä joutomaita (8,9 %). Näiden lisäksi on 7,0 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Norrtäljeånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Norrtäljeånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 2,34 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 9,82 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,39 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 2,6 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 10,0 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 9,4 m³/s on mitattu huhtikuussa 1982 ja pienin 0,2 m³/s viimeksi vuonna 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva ajoittuisi huhtikuulle.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Norrtäljeån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Norrtäljeånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Norrtäljeån (SE663002-166254) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3175–3176, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Norrtäljeånin vesistö (Excel-lomake nro 9199), Vattenwebb, SMHI, viitattu 2.1.2021 (ruotsiksi)
