Nikolai Sladkov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nikolai Ivanovitš Sladkov (ven. Николай Иванович Сладков, 5. tammikuuta 1920 Moskova28. kesäkuuta 1996 Moskova[1]) oli venäläinen lastenkirjailija.

Nikolai Sladkov syntyi työläisperheeseen. Hän harrasti luontoa ja ystävystyi lastenkirjailija Vitali Biankin kanssa. Sladkov työskenteli Koillisväylän tutkimusinstituutissa ja toisesta maailmansodasta lähtien armeijan topografina.[1]

Sladkovin ensimmäinen lastenkirja Serebjanyi hvost (”Hopeahäntä”) ilmestyi vuonna 1953. Hänen teoksensa kuvaavat luontoa ja niiden sankareina toimivat yleensä eläimet. Sladkov on laatinut myös populaaritieteellisiä kirjoja. Biankin Metsän sanomien mallin mukaan laadittu Podvodnaja gazeta (”Vedenalainen lehti”, 1966) sai VSFNT:n valtionpalkinnon vuonna 1976.[1]

Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmeplaneetta (Planeta tšudes). Suom. Olga Kukkonen. Moskova–Petroskoi: Edistys, 1965.
  • Pieniä ja taitavia (Ptentsy-hitretsy). Suom. Salme Peterzéns. Petrozavodsk: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1956.
  • Tuhma nalle (Nesluh). Suom. Tyyne Perttu. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1957.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Sladkov Nikolai Ivanovitš Literatory Sankt-Peterburga. XX vek. Viitattu 27.3.2021.