Niemisjärvi (järvi Hankasalmella)
| Niemisjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Hankasalmi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Niemisjärven valuma-alue (14.38) |
| Laskujoki | Janholanjoki [1] |
| Järvinumero | 14.382.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 99,9 m [1] |
| Pituus | 4 km [1] |
| Leveys | 2,4 km [1] |
| Rantaviiva | 39,4478 km [2] |
| Pinta-ala | 8,11518 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0190578 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 2,35 m [2] |
| Suurin syvyys | 12,37 m [2] |
 Niemisjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Niemisjärvi [1][2] on Keski-Suomessa Hankasalmen Niemisjärvellä ja hieman Kangasniemen puolellakin sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön. Järvi on nykyään kahtena erillisenä järvialtaana, mutta ennen järvenlaskua se oli yhtenäinen järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 810 hehtaaria eli 8,1 neliökilometriä. Se on 7,7 kilometriä pitkä ja 2,6 kilometriä leveä. Järvi on järvenlaskun seurauksena kuroutunut kahdeksi järvialtaaksi, joita kutsutaan tässä eteläiseksi- ja pohjoiseksi järvialtaaksi. Järvialtaat yhdistyvät toisiinsa Halttulan ja Läsänkylän välissä sijaitsevan kapean salmen kautta.[1][2]
Pohjoinen järviallas on 3,9 kilometriä pitkä ja 2,3 kilometriä leveä. Se on luode-kaakko-suuntaisten harju- tai moreenimuodostelmien vuoksi muodoltaan rikkonainen. Harjanteet muodostavat pitkiä niemiä, jotka työntyvät järvenselälle. Sellaisia ovat 800 metriä pitkä Purrinniemi, jonka länsipuolelle jää yhtä pitkä lahti, 1,9 kilometriä pitkä Ilostenniemi, jonka länsipuolelle jää saman mittainen Paasilahti ja itäpuolelle Häpöniemen väliin 850 metriä pitkä Halttulanlahti. Järven pohjaa halkoo 1,6 kilometriä pitkä vedenalainen harjanne, josta vedenpinnalle pilkistää 600 metriä pitkä Lehtoniemensaari.[1]
Eteläinen järviallas on pohjoisen allasta kapeampi. Se muodostuu lahtimaisista järvenosista ja niiden välisestä kapeikosta. Jos Pukkilansalmesta alkavaa järvenosaa tulkitaan pääaltaaksi, on siitä etelään 1,2 kilometriä työntyvä Jouslahti nimensä mukainen lahti, jolla on yli 400 metriä leveyttä. Jouslahdelta järven pääallas jatkuu kilometrin verran itään ja kääntyy parin kilometrin mittaisena kaakkoon. Eteläosa on täällä yli 800 metriä leveä ja siitä erottuu sen eteläpäässä pieni Kylmälahti ja pohjoisessa Taipaleenlahti.[1]
Järvessä on laskettu olevan kuusi saarta. Niiden yhteispinta-ala on 7,0 hehtaaria, mikä on noin 0,8 % järven kokonaispinta-alasta. Lehtoniemensaari on yli 5,5 hehtaaria ja se on sekä suojeltu että autio saari. Muista saarista yksi sijaitsee järven eteläosassa ja muut pohjoisosan kaakkoispään lahdella. Ne ovat kaikki yli aarin kokoisia, mutta Koiralahdella sijaitsee vielä hehtaarin kokoinen saari.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 19 miljoonaa kuutiometriä eli 0,019 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja suurin syvyys on 12,4 metriä. Syvin kohta sijaitsee eteläosan Jouslahdessa. Eteläosan kaakkoispäässä on laaja yli yhdeksän metrin syvänne, jossa on yli 10 metrin kohta, ja pohjoisosan länsirantaa seuraa yli 6 metriä syvä syvänne, jossa on pitkä yli 8 metriä syvä kohta.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 39 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 2,0 kilometriä. Järven lähiympäristö on alavaa tasankoa eikä siellä esiinny korkeita mäkiä. Rannoista noin puolet ovat peltomaata ja loput metsämaata. Suorantoja on vain muutamassa kohdassa. Niemisjärven taajama sijaitsee pohjoisosassa Sahanlahden rannassa ja muualla järvellä asutus on haja-asutusta. Vapaa-ajan asuntoja on pohjoisosassa alle 40 ja eteläosassa noin 60. Niille johtaa tiet tulevat Niemisjärven taajamasta alkavalta yhdystieltä 6183 ja Läsänkylän tai Halttulan kulmakunnan kautta kulkevilta kyläteiltä. Niemiskylän kautta kulkee valtatie 9 ja aivan Sahanlahden rantaa viistää Jyväskylä–Pieksämäki-rautatie ja sen rannan lähellä sijaitsee Niemisjärven rautatieasema.[1][2][3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvellä on suoritettu järvenlasku. Ensimmäiset valmistelut sen suorittamiseksi alkoivat vuonna 1930, kun hankkeen edusmiehet hakivat 30.4.1932 muiden osakkaiden puolesta sekä Niemisjärvelle että Pieni-Kaihlaselle laskulupaa. Asian asiakirjoja ei ole ollut käytettävissä, mutta ELY-keskuksen tiedotteen mukaan järvenlasku on toimeenpantu 1930-luvulla. Kansalaisen karttapaikan rinnevarjostus-toiminnon mukaan järvien ranta olisi aikaisemmin sijainnut ylempänä. Kartalla näkyy selvästi rantavallit esimerkiksi ylimmän järvenosan etelärannalla Ilostenniemellä, Haapaniemellä ja niiden välissä Hiekkalahdella. Erityisen voimakas muutos tapahtui nykyisen Pukkilan- eli Ilostensalmessa, joka kapeni 270 metriä leveästä vain 10 metriä leveään salmeen. Laskujokea ja sen alapuolisia vesireittejä on myös muokattu uittojärjestelyissä. Tällaisten väylien kunnostustöitä suoritettiin myös 1930 luvulla, koska Oy Uittojärjestely Ab anoi niiden lopputarkastusta vuonna 1932.[1][4][5]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) Niemisjärven valuma-alueella (14.38), jonka Niemisjärven alueeseen (14.382) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 99,9 metriä mpy.[1][6]
Niemisjärven alueella on seitsemän yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavin on Rutajärvi (100 ha), joka laskee Niemisjärven eteläpäähän Halttulanjokea myöten. Rutajärveen laskevat pieni Rahulampi (1 ha) ja suuri Saarilampi (19 ha). Niemisjärven järvialtaiden välissä sijaitsee pohjoiseen laskeva Mikonlampi (7 ha), jonka kautta menevät myös siihen laskevan Keskisen (9 ha) ja Ylemmäisen (14 ha) vedet. Eteläisen järvialtaan itärantaan laskee yksinään Hepolampi (1 ha).[1][6]
Järvi saa pääosan vedestään Kärjenjärven valuma-alueelta (14.386), missä sijaitsee esimerkiksi Kärjenjärvi (90 ha), joka laskee eteläosan Kylmälahden suuhun, ja Iso-Sinisen valuma-alueelta (14.385), missä sijaitsee Iso-Sininen, ja Läämingin alueelta (14.383), missä sijaitsevat Lääminki (461 ha) ja Iso-Paihmas (109 ha), ja jotka laskevat Rutajärveen tai Halttulanjoen kautta Niemisjärven eteläosan eteläpäähän.[6]
Järven vesireitin laskujoki Janholanjoki lähtee pohjoisen järvialtaan länsirannasta ja se virtaa ensin Pieni-Kaihlasen läpi ja jatkaa Niemenjokena Iso-Kaihlaseen, ja jatkaa sitten vielä Rusilanjokena Kynsiveden (5 413 ha) eteläpäähän Kynsilahteen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Niemisjärvi, Hankasalmi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Niemisjärvi, Hankasalmi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ Vesiasioita koskevia anomuksia 1860–1933 (PDF) portti.kansallisarkisto.fi. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Anssi Eloranta/Keski-Suomen ELY-keskus: Niemisjärven alueen virtavesien kunnostussuunnitelma valmis ely-keskus.fi. 15.6.2010/1.7.2016. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ a b c Niemisjärvi (14.382.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.8.2018.