Natriumoksidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Natriumoksidi

Sodium-oxide-unit-cell-3D-balls-B.png

Tunnisteet
CAS-numero 1313-59-3
Ominaisuudet
Molekyylikaava Na2O
Moolimassa 61,98 g/mol
Ulkomuoto Kiinteä valkoinen aine
Sulamispiste 1275 °C[1]
Tiheys 2,27 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa

Natriumoksidi (Na2O) on natrium- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa lasin valmistuksessa.

Ominaisuudet ja valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natriumoksidi on kiinteää valkoista jauhemaista ainetta. Se reagoi veden kanssa, jolloin muodostuu natriumhydroksidia ja vapautuu lämpöä eli reaktio on eksoterminen.[1][2] Natriumoksidin kiderakenne on niinkutsuttu antifluoriittirakenne, joka muistuttaa kalsiumfluoridin kiderakennetta.[3]

Na2O + H2O → 2 NaOH

Natriumoksidia muodostuu natriummetallin ja hapen välisessä reaktiossa, kun hapen määrä on rajoitettu stoikiometriseksi ja lämpötila on oikea, noin 150–200 °C. Suuremmalla happimäärällä muodostuu pääasiassa natriumperoksidia.[3][4]

4 Na + O2 → 2 Na2O

Yhdistettä voidaan tuottaa kuumentamalla natriumkarbonaattia 851°C (1124 K) jolloin muodostuu hiilidioksidia ja natriumoksidia [5] tai natriummetallin ja natriumperoksidin, natriumhydroksidin tai natriumnitriitin välisellä reaktiolla. Natriummetallin tilalla voidaan käyttää myös natriumatsidia. [2][3][6]

Na2CO3 → CO2 + Na2O
2 NaOH + 2 Na → 2 Na2O + H2
Na2O2 + 2 Na → 2 Na2O
2 NaNO2 + 6 Na → 4 Na2O + N2

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natriumoksidia käytetään lasinvalmistuksessa niin kutsuttuna fluksina eli alentamaan lasin sulamispistettä.[6] Yhdistettä voidaan käyttää myös veden poistamiseen liuottimista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Natriumoksidin kansainvälinen kemikaalikortti. Viitattu 19.11.2011
  2. a b c d Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 999. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.11.2011). (englanniksi)
  3. a b c N.N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 84. 2nd Edition. Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4. (englanniksi)
  4. Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1109. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.11.2011). (englanniksi)
  5. General Chemistry Online!, What happens when sodium bicarbonate is heated?
  6. a b Nancy J. Sell: Industrial Pollution Control, s. 240. John Wiley and Sons, 1992. ISBN 978-0-471-28419-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.11.2011). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.