NBA-kausi 2004–2005

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
NBA-kausi 2004–2005
Liiga NBA
Urheilulaji Koripallo
Alkoi 2. marraskuuta 2004
Päättyi 23. kesäkuuta 2005
Varaustilaisuus
Ykkösvaraus Yhdysvaltain lippu Dwight Howard
Varannut joukkue Orlando Magic
Runkosarja
Voittaja Phoenix Suns
Arvokkain pelaaja Kanadan lippu Steve Nash (Phoenix)
Paras pistemies Yhdysvaltain lippu Allen Iverson (Philadelphia)
Pudotuspelit
NBA:n mestari San Antonio Spurs
Hävinnyt finalisti Detroit Pistons
Finaalien MVP Yhdysvaltain lippu Tim Duncan (San Antonio)
NBA:n kaudet
< 2003–2004 2005–2006 >

NBA-kausi 2004–2005 oli NBA-liigan 59. kausi. Runkosarja käynnistyi 2. marraskuuta 2004 ja päättyi 20. huhtikuuta 2005. Pudotuspelit päättyivät 23. kesäkuuta 2005 San Antonio Spursin voitettua puolustavan mestarin, Detroit Pistonsin otteluvoitoin 4–3.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • NBA:n joukkuemäärä kasvoi 30:een Charlotte Bobcatsin pelattua ensimmäisen kautensa.
  • Täksi kaudeksi NBA:n divisioonien lukumäärä nostettiin kuuteen, joissa kussakin on viisi joukkuetta. New Orleans Hornets siirtyi tämän johdosta läntiseen konferenssiin.
  • Tähdistöottelu pelattiin 20. helmikuuta 2005 Denverissä. Idän joukkue voitti 125–115 ja ottelun parhaana pelaajana palkittiin Allen Iverson.
  • Ennen kauden alkua Shaquille O'Neal kaupattiin Miami Heatiin hänen riitaannuttua Lakers-joukkuekaverinsa Kobe Bryantin kanssa. O'Nealin sekä valmentaja Phil Jacksonin lähdön vuoksi Lakers jäi historiansa viidennen kerran pudotuspelien ulkopuolelle.
  • Ennen kauden alkua Phoenix Suns teki sopimuksen Steve Nashin kanssa. Nashin pelintekijätaitojen ja uuden valmentajan, Mike D'Antonin hyökkäysvoittoisen taktiikan avulla joukkue voitti 33 ottelua enemmän kuin edellisellä kaudella. Phoenix voitti runkosarjan, Nash valittiin kauden arvokkaimmaksi pelaajaksi ja D'Antoni vuoden valmentajaksi.
  • Runkosarjan alkupään ottelu Detroitin ja Indianan välillä keskeytyi 45,9 sekuntia ennen ottelun loppua pelaajien ja katsojien väliseen joukkotappeluun. NBA jakoi ennätysmäärän pelikieltoja, huomionarvoisimpana Ron Artestin loppukauden kestänyt rangaistus.
  • Chicago Bulls pääsi pudotuspeleihin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1998 mestaruutensa (samana kesänä muun muassa Michael Jordan, Scottie Pippen ja Dennis Rodman lähtivät joukkueesta).

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läntinen konferenssi V H V%
Phoenix Suns * 68 20 75,6 %
San Antonio Spurs * 59 23 72,0 %
Seattle SuperSonics * 52 30 63,4 %
Dallas Mavericks 58 24 70,7 %
Houston Rockets 51 31 62,2 %
Sacramento Kings 50 32 61,0 %
Denver Nuggets 49 33 59,8 %
Memphis Grizzlies 45 37 54,9 %
Minnesota Timberwolves 44 38 53,7 %
Los Angeles Clippers 37 45 45,1 %
Los Angeles Lakers 34 48 41,5 %
Golden State Warriors 34 48 41,5 %
Portland Trail Blazers 27 55 32,9 %
Utah Jazz 26 56 31,7 %
New Orleans Hornets 18 64 22,0 %
Itäinen konferenssi V H V%
Miami Heat * 59 23 72,0 %
Detroit Pistons * 54 28 65,9 %
Boston Celtics * 45 37 54,9 %
Chicago Bulls 47 35 57,3 %
Washington Wizards 45 37 54,9 %
Indiana Pacers 44 38 53,7 %
Philadelphia 76ers 43 39 52,4 %
New Jersey Nets 42 40 51,2 %
Cleveland Cavaliers 42 40 51,2 %
Orlando Magic 36 46 43,9 %
Toronto Raptors 33 49 40,2 %
New York Knicks 33 49 40,2 %
Milwaukee Bucks 30 52 36,6 %
Charlotte Bobcats 18 64 22,0 %
Atlanta Hawks 13 69 15,9 %

V=voitot, H=häviöt, V%=voittoprosentti, *=divisioonansa voittaja

Pelaajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kategoria Pelaaja Joukkue Tilasto
Pisteitä per ottelu Allen Iverson Philadelphia 76ers 30,7
Levypalloja per ottelu Kevin Garnett Minnesota Timberwolves 13,5
Syöttöjä per ottelu Steve Nash Phoenix Suns 11,5
Riistoja per ottelu Larry Hughes Washington Wizards 2,9
Torjuntoja per ottelu Andrei Kirilenko Utah Jazz 3,3
Pelitilanneheittojen tarkkuus Shaquille O'Neal Miami Heat 60,0 %
Vapaaheittojen tarkkuus Reggie Miller Indiana Pacers 93,3 %
Kolmen pisteen heittojen tarkkuus Anthony Peeler Sacramento Kings 45,8 %

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Konferenssien puolivälierät Konferenssien välierät Konferenssien finaalit NBA:n finaali
                                     
1  Miami 4  
8  New Jersey 0  
  1  Miami 4  
 
  5  Washington 0  
4  Chicago 2
5  Washington 4  
  1  Miami 3  
Itäinen konferenssi
  2  Detroit 4  
3  Boston 3  
6  Indiana 4  
  6  Indiana 2
 
  2  Detroit 4  
2  Detroit 4
7  Philadelphia 1  
  E2  Detroit 3
  W2  San Antonio 4
1  Phoenix 4  
8  Memphis 0  
  1  Phoenix 4
 
  4  Dallas 2  
4  Dallas 4
5  Houston 3  
  1  Phoenix 1
Läntinen konferenssi
  2  San Antonio 4  
3  Seattle 4  
6  Sacramento 1  
  3  Seattle 2
 
  2  San Antonio 4  
2  San Antonio 4
7  Denver 1  

Palkitut pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]