Nəriman Nərimanov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nəriman Nərimanov vuonna 1913.

Nəriman Nəcəf oğlu Nərimanov (ven. Нарима́н Кербала́й Наджа́ф оглы́ Нарима́нов, Nariman Kerbalai Nadžaf ogly Narimanov; 14. huhtikuuta 1870 Tbilisi19. maaliskuuta 1925 Moskova) oli azerbaidžanilainen poliitikko ja kirjailija.[1]

Nəriman Nərimanov syntyi kauppiasperheeseen. Hän valmistui Gorin opettajaseminaarista vuonna 1890 ja Odessan Novorossijskin yliopistosta vuonna 1908. Hän työskenteli opettajana ja lääkärinä. Vuonna 1905 Nərimanov liittyi sosiaalidemokraattiseen Hümmət-ryhmään. Vuonna 1909 hänet pidätettiin ja karkotettiin Astrahaniin. Vuodesta 1913 lähtien hän teki puoluetyötä Bakussa. Vuonna 1917 Nərimanov toimi Hümmətin puheenjohtajana ja Bakun puoluejärjestön jäsenenä sekä keväällä 1918 Bakun kansankomissaarien neuvoston kaupungintalouden komissaarina.[1] Vuonna 1919 hän työskenteli Moskovassa Neuvosto-Venäjän ulkoasiain kansankomissariaatissa sekä kansallisuusasiain kansankomissaarin sijaisena.[2]

Vuonna 1920 Nərimanovista tuli Azerbaidžanin vallankumouskomitean ja Azerbaidžanin SNT:n kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja. Vuodesta 1922 lähtien hän toimi Taka-Kaukasian SFNT:n liittoneuvoston puheenjohtajana ja yhtenä Neuvostoliiton toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajista. Nərimanov oli myös VKP(b):n keskuskomitean Kaukasian byroon ja Taka-Kaukasian puoluekomitean jäsen. Vuosina 1923 ja 1924 hän osallistui VKP(b):n edustajainkokouksiin, joissa hänet valittiin puolueen keskuskomitean ehdokasjäseneksi.[1]

Nərimanov perusti Azerbaidžanin ensimmäisen azerinkielisen kansankirjaston, laati oppikirjoja ja toimi kääntäjänä. Hän on kirjoittanut näytelmiä, azerikirjallisuuden ensimmäisen historiallisen tragedian Nadir şah (”Nadir- saahi”, 1899), realistisen romaanin Bahadır və Sona (”Bahadır ja Sona”, 1896) sekä kaunokirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita.[1]

Nəriman Nərimanov on haudattu Punaiselle torille Kremlin muurin viereen.[1] Neuvostoliitossa hänen mukaansa nimettiin hallintopiirejä, paikkakuntia ja muita kohteita.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 17, s. 251. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.
  2. a b Strana ognei Azerbaidžan: Vidnyje azerbaidžantsy Viitattu 3.7.2011. (venäjäksi)