Nüpli järv
| Nüpli järv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Valgamaa |
| Kunnat | Otepään kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Pienen Emajoen valuma-alue |
| Laskuoja | Nüpli oja Pühajärveen |
| Järvinumero | VEE2105200 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 127 m |
| Rantaviiva | 2,497 km |
| Pinta-ala | 28,1 ha |
| Keskisyvyys | 4,6 m |
| Suurin syvyys | 6 m |
| Valuma-alue | 2,2 km² |
 Nüpli järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nüpli järv (myös Kibena 3. tiik)[1] on Virossa Valgamaalla Otepään kunnassa sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 28 hehtaaria ja se on 850 metriä pitkä ja 600 metriä leveä. Se sijaitsee kolme kilometriä Otepään taajamasta etelään ja Pühajärven itäpuolella. Järveä ympäröivät viisi mäkeä, joista Terdemägi kohoaa 50 metrin korkeuteen, Saaremägi 30 metrin ja muut parinkymmenen metrin korkeuteen. Pulen kilometrin päässä sijaitsee Väike Munamägi, jonka huipun korkeus on 207,8 metriä mpy., jolloin se kohoaa 80 metrin korkeuteen. Mäessä on laskettelurinne [3]. Järven vedenpinnan korkeus on keskimäärin 127,0 m mpy. Järveen laskee viisi pientä ojaa. Järven valuma-alueen laajuus on 2,2 neliökilometriä. Sen laskuoja on Nüpli oja, joka lähtee järven lounaispään lahdesta. Se laskee Pühajärven kaakkoisrantaan.[1][2]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 4,6 metriä ja suurin syvyys 6 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0013 kuutiokilometriä eli 1,3 miljoonaa kuutiometriä [4]. Järven rantaviivan pituus on 2,5 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa peltomaata, jota pienet metsiköt täplittävät. Järven luoteispuolella sijaitsee pieni Nüplin kylä ja järven itäpuolelta sen ohittaa Otepäästä lähtevää Tatraan ja Sangasteen kulkeva maantie 46.[1][2]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.8.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Nüpli järv (vee2105200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 23.8.2017. (viroksi)
- ↑ Puhka Eestis: Väike Munamägi, viitattu 15.10.2017
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!