Nõuni järv
| Nõuni järv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Valgamaa |
| Kunnat | Otepään kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Elva jõen valuma-alue |
| Laskuoja | Kinsli oja |
| Järvinumero | VEE2101300 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | alle 110 m |
| Rantaviiva | 6,183 km |
| Pinta-ala | 83,4 ha |
| Keskisyvyys | 6,1 m |
| Suurin syvyys | 14,7 m |
| Valuma-alue | 6,26 km² |
 Nõuni järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nõuni järv [1] on Virossa Otepään kunnassa Valgamaalla sijaitseva luonnollinen järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 1,7 kilometriä pitkä ja 850 metriä leveä. Sillä on etelässä 950 metriä pitkä lahti, jota kutsutaan Peräjärveksi. Lahden suu on 130 metriä leveä, mutta lahti on levimillään 230 metrinen. Se suulla sijaitsee asuntoalue. on Järven pinta-ala on 92 hehtaaria. Järveen laskee kymmenen tulo-ojaa, joista huomattavin on Ojasuu kääriin laskeva Mudajärven, Korgejärven, Suurjärven ja Ahvenjärven yhteinen laskuoja. Sen laskuoja on Kinsli oja, joka lähtee Perä järven pohjukasta kohti etelää ja yhtyy siellä Elva jõgeen. Järven valuma-alueen laajuus on 6,3 neliökilometriä. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 6,1 metriä ja suurin syvyys 14,7 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0056 kuutiokilometriä eli 5,6 miljoonaa m³ [3]. Järven rantaviivan pituus on 6,2 kilometriä ja yli puolet rannoista ovat peltomaata tai asuinauetta ja loput metsää. Suota on vain eteläisessä lahdenpohjukassa. Järven itäranna ohittaa tie 46 eli Tatran ja Otepään välinen maantie.[1][2]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline miksotroofne tai kalgiveeline segatoiteline, KM). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on joko keskikorkea tai korkea. Järven vedellä on samaan aikaa sekä korkeat ravinnepitoisuudet että vedessä on korkea humuspitoisuus. Järven vesi on siksi ruskeavetinen ja rehevöitynyt.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Keskkonnaregister: Nõuni järv (vee2101300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!