Mykola Horbal
| Mykola Horbal | |
|---|---|
 Mykola Horbal |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. syyskuuta 1940 Volovets (Wołowiec), Gorlicen piirikunta, Galitsia, Puola |
| Ammatti | runoilija, säveltäjä, opettaja, poliitikko |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | ukraina |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Mykola Horbal (ukr. Микола Горбаль 10. syyskuuta 1940[a]Volovets (Wołowiec), Gorlicen piirikunta, Galitsia, Puola) on ukrainalainen runoilija, muusikko, opettaja, säveltäjä, toisinajattelija ja poliitikko.[1]
Horbalin lemkolainen talonpoikaisperhe pakkosiirrettiin 1945, kun Neuvostoliiton aikana Puolassa ja Ukrainassa tehtiin laajoja väestönsiirtoja. Heidät asutettiin ensin Harkovan alueelle, josta he muuttivat 1947 Letiachen kylään Ternopilin alueelle. Horbal suoritti 1963 musiikinopettajan tutkinnon ja sen jälkeen opetti Borštšivissa ja johti siellä kahta yhtyettä. Hän jatkoi välillä musiikinopiskelua ja aloitti 1970 opettamisen Borštšivissa uudelleen. Hän aloitti myös runojen kirjoittamisen ja säveltämisen.[1]
Horbal pidätettiin 1970 samizdat-kirjallisuuden levittämisestä ja neuvostovastaisen runouden kirjoittamisesta. Seuraavana vuonna hän sai tuomittiin viiden vuoden vankeustuomion ja kahden vuoden karkotustuomion. Hän suoritti tuomionsa leirillä Mordvassa ja Permissä ja osallistui leireillä poliittisten vankien järjestämiin mielenosoituksiin. Horbal laati yhdessä Zinoviy Antoniukin kanssa leirioloista raportteja, jotka salakuljetettiin ulkomaailmaan.[1]
Horbal joutui 1975 karkotukseen Parabelin kylään Tomskin alueelle. Karkotuksen päättyessä Ukrainan Helsinki-ryhmän (UHG) toiminta oli päättymässä, sillä sen jäsenistä suurin osa oli vangittu. Hän meni 1977 Kiovaan tarkoituksena liittyä UHG:hen mutta ei ollut kuitenkaan julkinen jäsen. Hän auttoi vangittuja toisinajattelijoita ja heidän perheitään ja huolehti UHG:n aineiston salakuljettamisesta ulkomaille. Hänet pidätettiin 1979 tekosyyn varjolla ja tuomittiin 1980 viiden vuoden vankeuteen pakkotyöleirille. Leiriaikana hän kirjoitti runoja, joita salakuljetettiin ulos leiriltä ja julkaistiin ulkomailla.[1]
Juuri ennen tuomion päättymistä Horbal tuomittiin uudestaan, nyt kahdeksan vuoden vankeuteen ja kolmen vuoden karkotukseen "erityisen vaarallisena rikoksenuusijana". Vuodesta 1985 alkaen hän suoritti tuomiota Permissä erikoistyöleirillä. Hänet armahdettiin 1988 ja siirrettiin Kiovaan, missä hänet vapautettiin virallisesti.[1]
Horbal liittyi saman tien Ukrainan perestroikan aikaiseen toimintaan. Hän oli Ukrainan Helsinki-ryhmän toimeenpanevan komitean jäsen ja 1990–1994 Ukrainan republikaanisen puolueen Kiovan osaston päällikkö ja samaan aikaan Kiovan kaupunginvaltuuston jäsen. Hän oli 1997 perustetun Republikaanisen kristillisen puolueen perustajajäsen.[1]
Horbal on kirjoittanut kuusi kirjaa, joista kaksi ensimmäistä pakkotyöleiriaikana. Esikoisteos, kuvitettu runokokoelma Kolomyika dlia Andriika, ilmestyi New Yorkissa 1981, ja hän on omistanut sen pojalleen. Toinen, Detali pištanoho hodynnyka ilmestyi New Yorkissa 1983 ja sisältää runoja ja lauluja. Hän on kirjoittanut myös kaksi muistelmateosta ja kaksi romaania.[1] Hän on saanut runouteensa vaikutteita ukrainalaiselta runoilijalta Bohdan Ihor Antonytšilta.[2]
Horbalille on myönnetty Vasyl Stusin palkinto.[3]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Ivan Jaworsky: Horbal, Mykola Internet Encyclopedia of Ukraine. 1921. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Danylo Husar Struk: Antonych, Bohdan Ihor Internet Encyclopedia of Ukraine. 1984. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Biografie Mykola Horbal (Archive.org) Virtual Museum Dissident Movement Ukraina. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mykola Horbal Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
