Ternopil

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ternopil
Тернопіль
Talviliikuntaa Ternopilin linna-alueen edustan Buranjärvellä.
Talviliikuntaa Ternopilin linna-alueen edustan Buranjärvellä.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Ternopil

Koordinaatit: 49.5558°N, 25.5911°EKoordinaatit: 49.5558°N, 25.5911°E

Valtio Ukraina
Alue Ternopilin alue
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 72 km²
Väkiluku (2013)  ([1]) 217 112
 – Tiheys 3 015 as./km²

Ternopil (ukr. Тернопіль, puol. Tarnopol, ven. Тернополь, Ternopol) on kaupunki Galitsiassa, länsi-Ukrainassa Seretjoen varrella, 132 km itään Lvivistä.[2] Se on Ternopilin alueen pääkaupunki. Kaupungin asukasluku on 217 112 (2013).[1]

Kaupungin perusti vuonna 1540 Jan Amor Tarnowski puolalaiseksi sotilasleiriksi. Vuonna 1772 se jäi ensimmäisessä Puolan jaossa Itävallalle. Vuonna 1809 Napoleon liitti sen Varsovan herttuakuntaan, ja Wienin kongressin jälkeen se palautettiin Itävallalle. Vuonna 1870 valmistui rautatie Lviviin.

Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupunki vaihtoi usein omistajaa, ja perääntyvät venäläiset polttivat sen 1917. Itävalta-Unkarin hajoamisen jälkeen siitä tuli Länsi-Ukrainan kansantasavallan pääkaupunki 11. marraskuuta 1918 puolalaisten vallattua Lvivin. Kesällä 1920 se jäi etenevälle Puna-armeijalle. Riian rauhassa 1920 Ternopil jäi Puolalle, mutta liitettiin Neuvostoliittoon 1939 ja osaksi Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa, mikä jäi voimaan toisen maailmansodan jälkeen.

Kaupunki on merkittävä Ukrainan länsiosien maantie- ja rautatieliikenteen risteyspaikka. Lännestä Lvivistä (132 km) päästä saapuva valtatie M12 (osa eurooppatietä E50 kulkee kaupungin kautta ja jatkaa idässä Hmelnytskyitä kohti (106 km) jatkaakseen kauemmas itään. Pohjoisesta saapuu puolestaan valtatie M19, joka muodostaa osan eurooppatietä E85. Tämä Itämeren rannalta Liettuasta alkava maantieyhteys jatkaa etelässä Tšernivtsin jälkeen Romanian puolelle ja sieltä Välimeren äärelle Kreikkaan.[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Devžavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 4.3.2014. (ukrainaksi)
  2. a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]