Montiaceae

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Montiaceae
Alaskankleitonia Claytonia sibirica
Alaskankleitonia Claytonia sibirica
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Kladi: Portulacineae
Lahko: Caryophyllales
Alalahko: Centrospermae
Heimo: Montiaceae
Rafinesque
Synonyymit
  • Hectorellaceae Philipson & Skipworth
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Montiaceae Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Montiaceae Commonsissa

Montiaceae on kasviheimo kaksisirkkaisten Caryophyllales-lahkossa. Useissa siemenkasvien luokittelujärjestelmissä heimoa ei ole tunnistettu toisin kuin APG III -luokittelussa. Montiaceae-kasvit on sijoitettu aiemmin portulakkakasvien (Portulacaceae) heimoon.

Montiaceae-heimolla ei ole suomenkielistä nimeä. Suomessa luonnonvaraisia siihen kuuluvia lajeja ovat koko maassa kasvava lähdehetekaali eli hetekaali (Montia fontana) ja viljelykarkulaisena harvinainen alaskankleitonia (Claytonia sibirica). Koska heimon nimisuvulla Montia on suomenkielinen nimi hetekaalit, kutsutaan heimoa seuraavassa hetekaalikasveiksi.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hetekaalikasvit ovat yksi- tai monivuotisia ruohoja, joilla on usein turvonneet juuret, varren tyvellä lehtiruusuke ja lyhyet nivelvälit; harvoin lajit ovat matalia pensaita. Sekundaarista paksuuskasvua tapahtuu vain vähän. Kasvit ovat kaljuja. Lehtikannat ovat usein leveitä ja sepiviä, ja lavat litteitä tai liereitä, tavallisesti meheviä (sukkulenttisia). Kukinto sijaitsee varren päässä tai lehtihangassa ja on viuhkomainen tai kukat ovat yksittäin tavallisesti terminaalisesti. Kehälehtien luku vaihtelee 4-19, tavallisesti niitä on neljä tai viisi. Heteiden määrä noudattaa kehälehtien määrää, joiden kanssa ne ovat kohdakkain. Joskus palhot ovat tyvestä yhtyneitä. Sikiäin on yhdislehtinen, 2-8 emilehdestä muodostunut, ja siihen liittyy haarainen vartalo. Siemenaiheita sikiäimessä on kahdesta kahdeksaan. Hedelmä voi olla kansikota tai yksisiemeninen ja avautumaton.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hetekaalikasveja kasvaa eri puolilla maapalloa arktisilta alueilta subantarktisille saarille. Erityisesti niitä on Pohjois-Amerikan länsiosissa ja Etelä-Amerikan Andeilla. Muita alueita ovat Eurooppa, Koillis-Aasia, Australia ja Uusi-Guinea.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hetekaalikasvit kuuluvat Caryophyllales-lahkossa Portulacineae-kladiin, jossa ovat myös heimot Halophytaceae, Didiereaceae (kaktiokasvit), Basellaceae (basellakasvit), Talinaceae, Anacampserotaceae, Portulacaceae (portulakkakasvit) ja Cactaceae (kaktuskasvit). Sukuja heimossa on 14 ja lajeja 225. Runsaslajisimpia ovat suvut Parakeelya (40-70 lajia), Montiopsis (40 lajia), kleitoniat (Claytonia, 27 lajia) ja Phemeranthus (25-30 lajia).[3]

Hetekaalikasvisuvut ovat:[4]

  • Calandrinia Kunth (syn. Monocosmia Fenzl, Rumicastrum Ulbrich) - sailiot
  • Calyptridium Torrey & A. Gray (syn. Spraguea Torrey)
  • Claytonia L. (syn. Limnia Haworth) - kleitoniat
  • Hectorella J. D. Hooker
  • Lenzia Philippi
  • Lewisia Pursh (syn. Erocallis Rydberg, Oreobroma Howell) - levisiat
  • Lewisiopsis Govaerts
  • Lyallia J. D. Hooker
  • Montia L. (syn. Claytoniella Jurtzev, Crunocallis Rydberg, Limnalsine Rydberg, Maxia O. Nilsson, Mona O. Nilsson, Montiastrum Rydberg, Naiocrene Rydberg, Neopaxia O. Nilsson) - hetekaalit
  • Montiopsis Kunz (syn. Baitaria Ruíx & Pavon, Calandriniopsis E. Franz)
  • Parakeelya Hershkovitz
  • Phemeranthus Rafinesque
  • Phillipiamra Kunze (syn. Diazia Philippi, Silvaea Philippi)
  • ?Schreiteria Carolin
  •  ?Cistanthe – kisantit

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

== Aiheesta muualla == -->