Mongolianhevonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mongolianhevonen
Mongolian-horse.jpg
Tyyppi: pienikokoinen
Alkuperä ja nimet
Alkuperämaa: Mongolia
Polveutuminen: Przewalskinhevonenlähde?
Ominaisuudet
Korkeus: noin 127-147 cm
Värit: musta, ruunikko, hallakko
muita

Mongolianhevonen (mold. Адуу, "hevonen") on Mongoliasta kotoisin oleva hevosrotu. Rodun on väitetty säilyneen pääosin ennallaan Tšingis-kaanin (k. 1227) ajoista asti. Perinteiseen tapaan paimentolaisina elävillä mongoleilla on yhä hallussaan yli kolme miljoonaa eläintä, mikä on enemmän kuin maan ihmispopulaatio. Pienestä koostaan huolimatta mongolianhevoset kuuluvat hevosiin, eivät poneihin.

Mongoliassa hevoset elävät ulkona ympäri vuoden (jopa 30°C kesäisin aina -40°C talvella) ja etsivät ruokansa itse. Tamman maidosta valmistetaan kansallisjuomaa airagia ja joitain eläimiä teurastetaan lihoiksi. Tämän lisäksi niitä käytetään työ- ja ratsastushevosina niin paimentolaisten päivittäisessä arjessa kuin hevoskilpailuissa.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mongolianhevoset ovat tanakoita, ja niillä on suhteellisen lyhyet jalat ja iso pää. Ne muistuttavat paljon przewalskinhevosia. Harja ja häntä ovat pitkät, ja jouhia käytetään usein köysien punomiseen; häntäjouhia voi käyttää soittimen jousien rakentamisessa. Kaviot ovat hyvin kestävät, ja harvat hevosista on kengitetty.

Mongolianhevoset ovat taloudellisia, työläitä, jokseenkin ovelia ja varmakulkuisia vaikeassa maastossa. Useimpien annetaan vaellella vapaana, ja vain pieni määrä ratsastushevosia vangitaan ja pidetään kiinni. Kun eläin tottuu ratsastajaan, se on rauhallinen ja luotettava.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsi kilpailemassa naadam-festivaaleilla.

Mongolien käyttämä satula on hyvin pitkä, ja siinä on puinen kehys. Se sallii vain osittaisen liikkeenhallinnan. Useimmissa tilanteissa hevonen päättää kulkea omillaan, kun ratsastajalla on muuta tekemistä, esimerkiksi karjan paimentamista. Hyvin usein hevonen päättää laukata.

Kilpahevoset lapsi selässään voivat laukata yli 35 kilometriä kerralla. Ne opetetaan laukkaamaan vaikka hukkaisivat ratsastajansa. Tällaisissa tilanteissa ne täytyy pysäyttää maalivyöhykkeellä, jolla on apulaisia erityisesti tätä varten.

Hevoset mongolien kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mongolianhevonen ratsastajineen.

Hevosia vaalitaan paljon mongolikulttuurissa, erityisesti paimentolaisten keskuudessa, joille hevoset ovat hyvin tärkeitä päivittäisessä elämässä ja toimeentulossa. Hevoskilpailut ovat toiseksi suosituin tapahtuma Mongoliassa, perinteisen painin viedessä etusijan. Mongolianhevoset olivat avaintekijä keskiaikaisen Mongolivaltakunnan valtauksessa. On olemassa lauseenparsi, jonka mukaan "Mongoli ilman hevosta on kuin lintu ilman siipiä." Tšingis-kaani puolestaan on väittänyt, että "Maailman valloittaminen ratsain on helppoa. Laskeutuminen satulasta ja hallitseminen, se on vaikeaa."

Hevonen on perinteinen lahja poikalapsille näiden täyttäessä kolme vuotta. Monia hevosia omistavaa paimentolaista pidetään varakkaana, ja monien hyväkuntoisten hevosten omistamista kunniallisena. Mongolit eivät juuri koskaan tapa hevosia ravinnoksi, ellei ole aivan pakko eikä karjaa tai lampaita ole saatavilla. Kullakin mongolilla on yleisesti oma suosikkihevosensa, joka perheenjäsenellä omansa sukupuolesta riippumatta. Jotkut ansaitsevat hevosensa kovalla työllä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Mongolian horse