Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma

Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma on vuodesta 2017 alkaen järjestetty vuosittainen kirjallisuustapahtuma, jonka sisältö keskittyy sodasta kertovan kirjallisuuden tutkimiseen ja keskustelemiseen.

Vuonna 2017 teemana oli "Sodan kosketus". Ensimmäisessä tapahtumassa sotakirjallisuuteen luotiin yleiskatsaus, pohdittiin seikkailukirjallisuuden sisältöä sekä tutustuttiin Mikkeli-sidoksiin. Kielletyistä kirjoista puhui väitöskirjaansa pohjaten professori Kai Ekholm. Seikkailukirjallisuuden tuntijana oli kirjailija Esa Siren ja Sari Näre puhui siitä, miten seksuaalisuus ilmeni sodan aikana. Lisäksi tapahtumassa puhuivat Hannu K. Riikonen, Juha-Pekka Koskinen sekä 2000-luvun sotakirjallisuudesta väitellyt Marita Hietasaari.

Toisena tapahtumavuonna käsiteltiin vuoden 1918 tapahtumia. Kirjailija Sirpa Kähkönen, kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi, kirjailija Anneli Kanto, VTM, tietokirjailija, väitöskirjatutkija Tuulikki Pekkalainen ja FT, dosentti Tuomas Tepora käsittelivät vuoden 1918 tapahtumia moninaisista näkökulmista. Keskustelua johdatteli tunnettu sotakirjallisuuden ystävä, toimittaja Jone Nikula.

Mikkelin III sotakirjallisuustapahtuma järjestettiin 28.9.2019 ja teemana oli talvisota. Kirjailija Petri Tamminen käsitteli puheenvuorossaan sitä, miten sotakirjallisuus ja yksittäisten ihmisten sotamuistot eroavat toisistaan ja kuinka ne täydentävät toisiaan. FT Virpi Launonen puhui tunnetuimmista talvisotaa käsittelevistä teoksista ja pohtii niiden näkökulmia. Apulaisprofessori Antero Holmila valotti neljän brittikirjailijan näkökulmaa talvisotaan. VTT, everstiluutnantti Juha Mälkki hyppäsi puolen miljoonan henkilön sotilasorganisaation sisälle muodostaen aikamatkan kulttuurisiin itsestäänselvyyksiin ja dialogien merkitykseen sotilaallisen suorituskyvyn rakentamisessa. FT, kirjailija Päivi Lipponen pohti esityksessään sodan todellisuutta. Lisäksi Veikko Happonen tulkitsi tapahtumassa Yrjö Jylhän sota-aiheisia runoja ja suomalaisen kirjallisuuden suurmiehistä useita teoksia tehnyt FT, kirjailija, dosentti ja professori emeritus Panu Rajala puhui Ilmari Kiannon ja Frans Emil Sillanpään vastakkaisista kohtaloista talvisodassa.

Neljättä sotakirjallisuustapahtumaa jouduttiin siirtämään kahdella vuodella koronaviruspandemian vuoksi. Tapahtuma järjestettiin lopulta 24.9.2022 Sodan ja rauhan keskus Muistissa. Vuoden 2022 teemana toimi pakolaisuus, jota tarkasteltiin niin globaalista kuin kotimaisestakin näkökulmasta. Tapahtumassa esiintyivät kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija Olli Löytty, kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme, kirjailija Sirpa Kähkönen, kuvataiteilija Antero Kahila sekä tietokirjailija Lotta Nuotio. Seminaarin juonsi Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen.

Kotimaisesta toisen maailmansodan jälkeisestä evakkoudesta ja sen jättämistä ylisukupolvisista haavoista ja hiljaisuuksista puhuivat Sirpa Kähkönen ja Antero Kahila omiin aihetta käsitteleviin teoksiinsa nojautuen. Samaa teemaa, tosin kirjallisuushistoriallisesta näkökulmasta, pohti puheenvuorossaan myös Ilmari Leppihalme. Puheenvuorot muodostivat puhuttelevan kokonaisuuden kehollisen, kielettömän muistamisen ja vahvojen, emotionaalisten affektien ympärille.

2000-luvun globaaliin pakolaisuuteen ja sen kysymyksenasetteluihin kuulijansa johdattelivat Olli Löytty sekä Lotta Nuotio. Löytyn puheenvuoro keskittyi siirtolaisuuden kuvauksiin sarjakuvataiteissa, kun taas Nuotio keskittyi Syyrian sodan pakolaisiin ja etenkin Turkin kautta tapahtuneeseen massiiviseen pakolaisliikehdintään. Kummankin puheenvuoron ytimessä olivat kysymykset kulttuurien toisinaan haastavista yhteentörmäyksistä, pakolaisten sopeutumisesta uuteen maahan sekä yksilön kokemusmaailman arvokkuudesta.

Tapahtuman järjestävät Mikkelin kesäyliopisto, Mikkelin museot, Mikkelin seutukirjasto ja Sodan ja rauhan keskus Muisti.

Aiheesta muualla

• Mikkelin sotakirjallisuustapahtuman kotisivu