Mieånin vesistö
Mieånin vesistö (ruots. Mieåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 85) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Mieånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 284 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana alaosa on sen nimikkojoki Mieån. Pääuoma alkaa Hössjönin ja Kalvsjönin seudulla pienestä Svarta Gylistä alkavasta ojasta. Sen vedenpinta sijaitsee 145 metrin korkeudella mpy.. Hössjönistä jatkaa Drevån, joka laskee Mienin järveen (95 metriä mpy.). Järvi on nimikkojoen Mieånin lähdejärvi [3]. Joen kokonaispituus on 50 kilometriä ja se laskee Itämereen alle 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nättrabyånin vesistö sijaitsee kahden keskikokoisen vesistön Emånin vesistön (tunnus 74) ja Mörruminjoen vesistön (tunnus 86) välisessä taskussa, jossa on yksitoista pienempää päävesistöä. Se on niistä toiseksi pienin vesistö, jonka vuoksi se jää vain Mörruminjoen vesistön ja Bräkneånin vesistön (tunnus 84) väliin. Nättrabyånin vesistö länsipuolella sijaitseva Mörruminjoen vesistö pysyy naapurina lähes merenrantaan asti. Sen sijaan sen itäpuolelle on muodostunut Nättrabyånin vesistön kokoinen alue, jossa on mereen laskevien ojien ja purojen valuma-alueita.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (70,5 %), turve (5,4 %), kalliomaa (3,3 %), hiekka ja sora (2,1 %), multamaa (3,8 %), savimaa (1,2 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,8 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (75,9 %), soita ja kosteikkoja (0,6 %), viljelymaita (5,3 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,2 %) sekä joutomaita (4,2 %). Näiden lisäksi on 10,9 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Mieånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Mieånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 2,66 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 8,44 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,74 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 2 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 6 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 11,3 m³/s on mitattu helmikuussa 1995 ja pienin 0,5 m³/s syksyllä 1989. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]
Vesivoimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 11 patoa, joista 23,7 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 19,9 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Mieånin pääuomassa on kolme vesivoimalaitosta: Strömma, Granefors ja Dalfors. Voimaloiden yhteisteho on 1,0 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 3,2 gigawattituntia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Mieånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Mieån (SE623047-144179) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3926–3927, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Mieånin vesistö (Excel-lomake nro 430), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Mieån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
