Michelle Obama
 |
Tätä artikkelia on pyydetty laatuarvioitavaksi. Keskustelun tavoitteena on varmistaa, että artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Mikäli artikkeli läpäisee arvioinnin, se merkitään joko lupaavaksi artikkeliksi tai hyväksi artikkeliksi. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
| Michelle Obama | |
|---|---|
 Virallinen muotokuva (2013). |
|
| Yhdysvaltain ensimmäinen nainen | |
| Edeltäjä | Laura Bush |
| Seuraaja | Melania Trump |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. tammikuuta 1964 Chicago, Illinois, Yhdysvallat |
| Puoliso | Barack Obama |
| Tiedot | |
| Puolue | demokraatti |
| Uskonto | protestantti |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.obama.org | |
Michelle LaVaughn Robinson Obama (s. 17. tammikuuta 1964 Chicago, Illinois) on Yhdysvaltain 44. presidentin Barack Obaman aviopuoliso.
Yhdysvaltain ensimmäisenä naisena Obama on puolustanut tyttöjen ja naisten koulutusta. Hänet tunnetaan istuttamastaan puutarhasta Valkoisen talon edustalle vuonna 2009. Hän kirjoitti projektista myöhemmin teoksen American Grown: The Story of the White House Kitchen Garden and Gardens Across America. Obama kirjoitti vuonna 2018 omaelämäkerran Minun tarinani, josta tuli 15 päivässä Yhdysvaltain vuoden myydyin kirja. Hän kirjoitti vuonna 2022 teoksen The light we carry, jossa kertoo parisuhteestaan Barackin kanssa ja taipumuksestaan pelkoon sekä ahdistukseen.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Michelle LaVaughn Robinson syntyi 17. tammikuuta 1964 perheen toisena lapsena veljensä Craigin (s. 1962) jälkeen. Hänen isänsä oli Fraser Robinson III,[1] joka oli siirtynyt juuri ennen Michellen syntymää töihin kaupungin vesilaitokselle.[2] Äiti Marianin perhehistoriasta tiedetään hyvin vähän, mutta hän varttui yhdeksän sisaruksen kanssa Chicagossa. Hän suoritti kirjekurssin sihteerin opinnoista. Michelle peri toisen etunimensä isänpuolen isoisän vaimolta, LaVaughn Johansonilta.[1] Perhe oli suhteellisen köyhä, varojen riittäessä tavalliseen elämiseen. Isän palkka lähes kaksinkertaistui viidessä vuodessa, kun hänet ylennettiin ensin työnjohtajaksi ja myöhemmin lämmitysvastaavaksi.[2] Isällä alkoi näkyä MS-taudin oireita,[3] ja hän kuoli sairaalassa munuaisleikkauksesta syntyneisiin komplikaatioihin vuonna 1991.[4] Perhe oli urheilullinen, isä oli ollut menestyvä nyrkkeilijä ja uimari, äiti osallistui juoksukilpailuihin ja lapset olivat lahjakkaita koripalloilijoita.[5]
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Robinsonit asuivat vuoteen 1965 Chicagossa sijainnessa vuokra-asunnossa. Perhe siirtyi isän tulojen noustessa asumaan parempana pidettyyn South Soressa sijanneeseen kortteliin.[6] Valkoiset hallitsivat aluetta perheen muuttaessa sinne. Kuitenkin viisi vuotta myöhemmin heidän osuutensa oli niin suuri, että piirihallinnon johtoon valittiin afroamerikkalainen.[7]
Michelle kävi koulua kahdeksannelle luokalle asti kahden korttelin päässä sijainnessa Bryn Mawr Elementrary School -koulussa. Myöhemmin Craig siirtyi opiskelemaan kolmen kilometrin päässä sijainneeseen katoliseen Mount Carmen High Schooliin, ja Michelle siirtyi keskustassa sijainneeseen Whitney M. Young Magnet High Schooliin. Molemmat kouluista olivat epätavallisia afroamerikkalaiselle työläisperheelle.[8] Michellen koulumatka oli pitkä, 19 kilometriä. Hän kulki matkan bussilla ja kaupunkijunalla.[9] Hän opiskeli koulussa ranskaa ja matkusti Pariisiin toiseksi viimeisenä tai viimeisenä kouluvuotenaan.[10] Hän oli high school -vuosinaan lahjakas urheilija ja pääsi Yhdysvaltain valtakunnalliselle lahjakkaiden oppilaiden listalle.[11]
Opiskelu ja Barackin tapaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Michelle siirtyi vuonna 1981 Princetonin yliopistoon, jossa Craig oli opiskellut jo kaksi vuotta. Michelle pääsi kouluun keskimääräistä korkeampien arvosanojen takia.[12] Koulu ei ollut kovin myönteinen afroamerikkalaisille.[13] Hän teki koulun ohella töitä yliopiston henkilökunnan lasten päiväkodissa ja valmistui koulusta 1985.[14] Hänen tutkielmansa oli nimeltään ”Princeton-Educated Blacks and the Black Community” (suom. Princetonissa opiskelleet mustat ja mustien yhteisö), jossa hän tutki Princetonissa opiekelvien mustien asennoitumista heidän ja valkoisten kanssakäyntiin.[15]
Michelle siirtyi Harvardin yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä ja valmistui sieltä 1988. Hän sai töitä Chicagossa sijainneelta asianajotoimisto Sidley Austinilta, jossa oli ollut kesätöissä vuotta aiemmin. Michelle ja Barack tapasivat kesällä 1989, sillä Barack oli saapunut asianajotoimistoon kesätyöharjoitteluun, ja Michelle oli hänen ohjaajansa.[16] Michelle työskenteli yrityksessä kolme vuotta 1991 asti.[17]
Michelle ja Barack avioituvat 3. lokakuuta 1992.[18] He matkasivat häämatkalle Tyynen valtameren rannalle Kaliforniaan. Obamat asuivat muutamia kuukausia Michellen äidin Marianin luona, mutta pari osti vuonna 1993 omakotitalon Michiganjärven läheltä. He asuivat talossa 12 vuotta, kunnes ostivat huvilan muutaman korttelin päästä.[19]
Barackin uran nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Barack toimi 1996–2004 Illinoisin osavaltion senaattorina ja valittiin siitä eteenpäin Yhdysvaltain senaattiin Washingtonissa.[20] Michelle toimi vuonna 1996 Chicagon yliopiston opiskelijapalveluiden järjestänä.[21] Hän osallistui vuonna 1997 kodittomien lehden Journal of Ordinary Thought perustamiseen.[22]
Obama oli näkyvästi esillä miehensä kampanjassa tämän pyrkiessä presidentiksi vuonna 2008. Hän otti virkavapaata urastaan Chicagon yliopistosta. Obama puhui taitavasti Barackin puolesta, ja Barack valittiin presidentiksi 4. marraskuuta 2008.[23] Michelleen kohdistui paljon rasistisia ja seksistisiä hyökkäyksiä ensimmäisen vaalikampanjan aikana, ja häntä nimitettiin ”vihaiseksi mustaksi naiseksi”.[24] Yhdysvaltalaislehti Forbes valtisi Obaman maailman vaikutusvaltaisemmaksi naiseksi vuonna 2010.[25] Obama kampanjoi ahkerasti miehensä puolesta myös seuraavissa presidentinvaaleissa republikaanien Mitt Romneytä vastaan. Hänellä oli maassa jo hyvin vakiintunut julkisuuskuva.[26]
Presidentin vaimona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain ensimmäisenä naisena Obama keskittyi sotilasperheiden tukemiseen, työssäkäyvien naisten elämän tasapainottamiseen uran ja perheen välillä sekä kansalliseen palvelukseen kannustamiseen. Hän työskenteli miehensä kanssa vapaaehtoisina kodittomien turvakodeissa Washingon DC:n alueella. Obama oli esillä myös julkisissa kouluissa puhuen koulutuksen ja vapaaehtoistyön merkityksestä.[26]
Obama puhui Yhdysvaltain ensimmäisenä naisena terveydestä ja hyvinvoinnista. Hän julkaisi vuonna 2012 laseten kunto-ohjelman osana Let’s Move -kampanjaa. Hän teki yhteistyötä monien urheilujärjestöjen kanssa nuorten urheilutoiminnan edistämiseksi.[26] Terveellisen syömisen puolesta hän perusti vihannespuutarhan Valkoisen talon eteläiselle nurmikolle vuonna 2009.[23] Joka vuosi paikalliset koululaiset auttoivat häntä puutarhan sadon keräämisesä ja uuden istuttamisessa. Puutarhan satoa tarjoiltiin Valkoisessa talossa ja lahjoitettiin muun muassa ruokapankeille.[27] Hän kertoi projektista myöhemmin vuonna 2012 julkaistussa kirjassaan American Grown: The Story of the White House Kitchen Garden and Gardens Across America. Hän sai näiden lisäksi huomiota myös muotitajustaan.[23] Barackin toisen kauaden aikana Obama puolusti maailmanlaajuisesti tyttöjen ja naisen koulutusta.[27]
Obama piti 13. tammikuuta 2017 viimeisen puheensa Yhdysvaltain ensimmäisenä naisena Valkoisessa talossa. Hänen mukaansa Yhdysvaltain ensimmäisenä naisena oleminen oli ollut hänelle elämänsä suurin kunnia.[26] Barackin toimikauden päättyessä 2017 Obama piti suhteellisen matalaa profiilia julkisuudessa. Hän julkaisi seuraavana vuonna 2018 omaelämäkerran Becoming (suom. Minun tarinani), josta tuli nopeasti todella suosittu ja yksi historian myydyimmistä muistelmista.[23] Kirjasta tuli 15 päivässä Yhdysvaltojen vuoden 2018 myydyin kirja, ja se nousi bestselleriksi lisäksi muun muassa Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Australiassa, Etelä-Koreassa ja Etelä-Afrikassa.[26] Kahden vuoden päästä kirjan perusteella Obamasta tehtiin myös Netflixiin samanniminen dokumentti. Samana vuonna hän isännöi The Michelle Obama -podcastia, joka oli saatavilla Spotifyssä.[23] Huhtikuussa 2022 Obaman kerrottiin julkaisevan toisen kirjansa The light we carry saman vuoden marraskuussa.[28] Hän kertoo kirjassaan muun muassa parisuhteestaan Barackin kanssa ja taipumuksestaan pelkoon sekä ahdistukseen. Kirja käänenttiin heti julkaisun yhteydessä 23 kielelle.[29]
Obama valittiin vonna 2023 BBC 100 Women -listalle tyttöjen koulutukseen keskittyneen Girls Opportunity Alliancen perustajana.[30] Hän on voittanut kaksi Grammy-palkintoa.[26]
Poliittisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Obama on poliittiselta kannaltaan demokraatti.[23] Obama kannatti presidentinvaalissa 2016 demokraattien ehdokasta Hillary Clintonia.[23] Hän ylisti Clintonia demokraattien puoluekokouksessa ja kritsoi Trumpia monta kertaa mainitsematta tätä kuitenkaan nimeltä. Hän kiitti Clintonia, sillä se osoitti myös Obaman tyttärille naisen olevan mahdollinen presidenttiehdokas.[31]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Obama kertoi ABC-televisiokanavan haastattelussa saaneensa keskenmenon, ja Obamat päättivät turvautua lapsettomuushoitoihin ennen tyttärien syntymää.[32] Obamoiden ensimmäinen tytär Malia syntyi 4. heinäkuuta 1998, Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä.[33] Toinen tytär Sasha syntyi 7. kesäkuuta 2001.[34] Obamat asuvat kolmessa kodissa, jotka sijaitsevat Chicagossa, Washingtonissa ja Massachusettsin osavaltion erillisella saarella Martha’s Vineyardilla.[35]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- American Grown. New York: Crown, 2012. ISBN 978-030-795-602-6.
- Minun tarinani. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-32122-4.
- Valo meissä kaikissa : löydä vahvuutesi epävarmoina aikoina. (The Light We Carry: Overcoming in Uncertain Times). Suomentanut Ilkka Rekiaro. Helsinki: Otava, 2022. ISBN 978-951-1-46398-6.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Michelle Obama. Suomentanut Anne Mäkelä. Helsinki: Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-367-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mäkelä s. 76–77
- ↑ a b Mäkelä s. 81
- ↑ Mäkelä s. 82
- ↑ Mäkelä s. 145
- ↑ Mäkelä s. 94
- ↑ Mäkelä s. 86
- ↑ Mäkelä s. 87
- ↑ Mäkelä s. 95
- ↑ Mäkelä s. 97
- ↑ Mäkelä s. 99
- ↑ Mäkelä s. 100
- ↑ Mäkelä s. 101
- ↑ Mäkelä s. 102
- ↑ Mäkelä s. 112
- ↑ Mäkelä s. 113
- ↑ Mäkelä s. 127
- ↑ Mäkelä s. 128
- ↑ Mäkelä s. 136
- ↑ Mäkelä s. 147
- ↑ Mäkelä s. 165
- ↑ Mäkelä s. 159
- ↑ Mäkelä s. 171
- ↑ a b c d e f g Michelle Obama Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Michelle Obama kuvaa muistelmissaan kohtaamaansa rasismia ja seksismiä – kun vastustajat näkevät vain "vihaisen mustan naisen" Etelä-Suomen Sanomat. 13.11.2018. Viitattu 27.4.2024.
- ↑ Forbes: Michelle Obama maailman vaikutusvaltaisin nainen yle.fi. 7.10.2010. Viitattu 27.4.2024.
- ↑ a b c d e f Michelle Obama biography.com. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Kankaanpää, Juho: Michelle Obama julkaisee marraskuussa toisen kirjansa – self help -henkisestä oppaasta odotetaan valtaisaa myyntimenestystä (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat. 23.7.2022. Viitattu 27.4.2024.
- ↑ Frilander, Aino: Michelle Obamalta paljastus: Näin hän ratkoo Trump-ahdistustaan (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat. 16.11.2022. Viitattu 27.4.2024.
- ↑ BBC 100 Women 2023: Who is on the list this year? BBC. 21.11.2023. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Roivanen, Ida: Michelle Obama piti uskomattoman puheen – sanoi suorat sanat Trumpille mainitsematta tätä kertaakaan nimeltä yle.fi. 26.7.2016. Viitattu 27.4.2024.
- ↑ Sulasma, Olli-Pekka: "Sitä en anna hänelle koskaan anteeksi" – Michelle Obama sanoo muistelmissaan pelänneensä perheensä turvallisuuden puolesta, kun Trump kyseenalaisti Barack Obaman amerikkalaisen syntyperän yle.fi. 9.11.2018. Viitattu 27.4.2024.
- ↑ Mäkelä s. 174
- ↑ Mäkelä s. 176
- ↑ Amadi, Camilla: From The White House To Private Life: Barack Obamas' Post-Presidency Residences homeandtexture.com. 9.4.2024. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Michelle Obama Wikimedia Commonsissa
- White House: First Lady Michelle Obama (Arkistoitu – Internet Archive)
- Zeleny, Jeff: Q&A with Michelle Obama, Chicago Tribune, 24.12.2005
| ||||||||||||||||||||||||||
