Matti Voutilainen
Matti Voutilainen (18. tammikuuta 1932 – 9. helmikuuta 1970) oli suomalainen klarinetisti.[1]
Voutilainen syntyi sotilaskapellimestarin pojaksi. Hän aloitti opintonsa Mikkelin orkesterikoulussa opettajanaan soittajaylikersantti Matti Saarikettu. Vuosina 1947–1950 Voutilainen sai opetusta Kusti Aerilalta ja kävi puolustusvoimien Soitto-oppilaskoulun kurssin nro 10, josta hänet siirrettiin soittaja-aliupseerina jalkaväkirykmentin 5 soittokuntaan. Syksyllä 1949 Voutilainen voitti puolustusvoimien soittomestaruuden, sai Suomen Muusikkojen liiton stipendin ja esiintyi Mikkelin musiikinystäväin yhdistyksen solistina. Tuolloin hän tulkitsi Tiitus Mäntysen johdolla Carl Maria von Weberin Fantasian oopperasta Taika-ampuja.[1]
Voutilainen tuli valituksi Tampereen kaupunginorkesterin sooloklarinetistiksi kaudelle 1952–1953. Hän esiintyi heti kauden alussa solistina Wolfgang Amadeus Mozartin Klarinettikonserton ensimmäisessä osassa. Voutilainen siirtyi vuonna 1953 Radion sinfoniaorkesteriin, jossa hän soitti, kunnes kuoli 38-vuotiaana. Hän esiintyi erittäin aktiivisesti moderneimmissa kamarimusiikkiteoksissa. Näihin kuuluivat Paavo Heinisen kvintetto op. 7 ja Anton Webernin kvartetto op. 22. Avantgardistisuudellaan tällaiset teokset poikkesivat vahvasti siitä, mihin ajan muusikot ja yleisö olivat tottuneet.[1]
Voutilaisen soittoa on äänitettynä Ylen arkistoissa[2], ja hänen soittoaan julkaistiin Suomen Klarinettiseuran levyllä Päivän pilkahduksia (2013).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Olli-Pekka Tuomisalo: Näkymättömät puurtajat. Aviador Kustannus, 2020 ISBN 978-952-7347-55-3
- ↑ Jorma Panulan sävelteoksia Yle Areena: Musiikkistudio 10.8.2020, viitattu 21.1.2023
- ↑ Päivän pilkahduksia Finna, viitattu 21.1.2023