Matti Kärkkäinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matti Kärkkäinen
Henkilötiedot
Syntynyt1945
Pielisensuu
Ammatti professori, johtaja, kirjailija
Vanhemmat Juho ja Aune (s. Tukiainen) Kärkkäinen
Puoliso Tuulikki (s. Kärkkäinen) Kärkkäinen
Kirjailija
Aikakausi 1968–
Aiheet metsäala, puutekniikka
Esikoisteos G. A. Serlachius oy:n metsien maastoinventointi v. 1968,
Metsän vaurioituminen kesäaikaisessa puunkorjuussa.
Pääteokset On the properties of tree wounds due to timber transportation in thinnings. Väitöskirja.
Palkinnot

Maataloustoimittajien Tiedonjyvä-palkinto 2003
OP-Pohjola-ryhmän metsävaikuttaja 2009
Metsähistorian Seuran ansioplaketti 2011

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Matti Kalervo Kärkkäinen (s. 1945 Pielisensuu[1]) on suomalainen metsätieteilijä, metsätalouden professori, johtaja ja tietokirjailija.

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Kärkkäinen syntyi pohjoiskarjalaisen metsätyönjohtaja Juho Petter ja puutyöntekijä Aune (s. Tukiainen) Kärkkäisen poikana. Pariskunnalle syntyi kolme lasta, joista Matti oli nuorin. Juhon edellinen vaimo ja tytär olivat kuolleet keuhkotautiin. [2][3]

Kärkkäinen on aviossa kasvatustieteen tohtori Lea Tuulikki (s. Kärkkäinen) Kärkkäisen kanssa.

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärkkäisen koulutie alkoi Liperissä. Hän kävi kansakoulua neljä luokkaa ja suoritti keskikoulun 1961. Perhe muutti Joensuuhun, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi 1964 Joensuun lyseosta. Hän suoritti metsänhoitajatutkinnon Helsingin yliopistossa 1967 ja väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi jo 27-vuotiaana 1973. Väitöskirjan aiheena oli puutavaran metsäkuljetuksessa syntyvät vauriot.[1] Uuttera ja tavoitteellinen nuorukainen rahoitti opintonsa itse.[2][3]

"Kun yhtiö menee oikein pahasti metsään, tarvitaan metsänhoitaja opastamaan se sieltä pois."[2]

Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Kärkkäisen ura alkoi Helsingin yliopiston metsäteknologian laitoksen tutkija-assistenttina 1967-70, sitten seurasi toiminta virkaa tekevänä metsäteknologian laitoksen apulaisprofessorina 1970-74. Edelleen Kärkkäisellä oli Metsäntutkimuslaitoksen teknologian osaston vs. professuuri vuosina 1975–80, hän toimi Metsäntutkimuslaitoksen metsäteknologian tutkimusosaston puuntutkimuksen professorina 1980–1982 sekä Helsingin yliopiston metsäteknologian professorina 1983–1986. Hänen tutkimusalaansa ovat sahojen raaka-ainekysymykset.[2] Hän oli kahdeksan vuotta mekaanisen metsäteollisuuden kehitysosaston johtajana Jaakko Pöyry Consulting Oy:ssä 1987-95, mutta palasi sitten tutkimuksen piiriin Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusjohtajaksi.[2] Vuodesta 2001 hän työskenteli sekä Joensuun yliopiston puutalouden professorina vuoteen 2006 ja sen jälkeen määräaikaisena tutkimusjohtajana vuoteen 2008 että Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä Puu- ja metsäosaamiskeskuksessa.[1][3] Yliopistosta hän jäi eläkkeelle 2008.[4]

Kärkkäinen on korkeatasoisen puutieteen ja puunkorjuun tutkija. Siksi hän oli oikea henkilö johtamaan tutkimusohjelmia, jotka vaativat innovatiivista tutkimusasennetta ja monipuolisia tieteellisiä taitoja.[3]

Ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanpankin hankkeiden valmisteluissa Kärkkäinen oli mukana. Matkat erityisesti suuntautuivat Puolaan, Valko-Venäjälle sekä Albaniaan suljetun yhteiskunnan raottaessa oviaan. Valko-Venäjän Maailmanpankki hylkäsi pian. Asioiden hoitaminen oli erittäin vaikeaa. Kiintoisimpana kohteena Kärkkäinen piti Albaniaa.[2]

Harrastuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärkkäinen metsänomistajana ja vannoutuneena tiedemiehenä harrastaa työn ohella käytännön metsätaloutta. Kärkkäinen aloitti metsätilojen oston vuonna 1973. Nyt hänellä on metsää noin 1300 hehtaaria. - Hirvien tuottamat tuhot ovat suuria. Niiden pelossa metsänomistajat eivät uskalla käyttää muita puita kuin kuusta metsän viljelyyn. ”Hirvikanta pitäisi pudottaa neljännekseen, eli noin 20 000 kappaleeseen. Siitä riittäisi vielä metsästettävää.”[5]

Kärkkäinen innostui tietokoneiden suomiin mahdollisuuksiin ja kehitteli myös tietokoneohjelmia erilaisiin tarpeisiin metsäalalla. Lisäksi valokuvauksen harrastajana hän paljon valokuvasi materiaalejansa varten.[2]

Kirjoittamaan Kärkkäinen alkoi nuorena. 12-vuotiaana hän aloitti toimittajana veljensä perustamassa Liperissä ilmestyneessä Viholan Sanomat-lehdessä. Hän itäsaksalaisella Erica-kirjoituskoneella naputteli tekstejä. Työelämän myötä alkoi laaja kirjallinen tuotanto. Kärkkäinen on julkaissut lähes 900 nimikettä artikkeleita, kirjoja ja tutkimusraportteja. Jaakko Pöyry-yhtiöiden palveluksessa ei asiakkaille tehtyjä raportteja annettu julkisuuteen. Silti kirjoittaminen ei suinkaan tyrehtynyt. Laajahkoja kokonaisuuksia syntyi metsätieteistä, puutaloudesta ja muistelmista. Uusi ulottuvuus on sukututkimuksiin ja historiaan liittyvien teosten toimittaminen puolisonsa Tuulikki Kärkkäisen kanssa.[3][6]

Luonnehdintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Kärkkäinen luonnehtii itseään pragmaatikoksi.[7] Hänellä on varsin perustellut ja joskus kärkevätkin mielipiteet niin metsäasioista kuin muistakin maailman tapahtumista. Niinpä hän on kiistelty persoona metsäkeskusteluissa. Keskustelua ovat herättäneet mm. hänen ajatuksensa suojeltavista metsistä.[3]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maataloustoimittajien Tiedonjyvä-palkinto 2003[8]
  • OP-Pohjola-ryhmän metsävaikuttaja 2009[9]
  • Metsähistorian Seuran ansioplaketti 2011[1]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valikoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puutieteen perusteet, 2003 Metsäkustannus
  • Maailman metsäteollisuus, 2005 Metsäkustannus
  • Kärkkäisen tehokas metsätalous - valikoima kolumneja, 2006 Metsäkustannus
  • Puun rakenne ja ominaisuudet, 2007 Metsäkustannus
  • Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä, 2009 Metsäkustannus
  • Metsieni kirja, 2010 Metsäkustannus
  • Suomalaiset metsäsanonnat, toimittanut Matti Kärkkäinen ; valokuvat: Olli Aalto ja 22 muuta. 2018 Metsäkustannus

Laajemmin tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • G. A. Serlachius oy:n metsien maastoinventointi v. 1968. Helsingin yliopiston metsäteknologian laitos. Tiedonantoja ; 2.
  • Metsän vaurioituminen kesäaikaisessa puunkorjuussa. Suomen metsätieteellinen seura, 1969.
  • Eri traktorityyppien vaikutus puiden vaurioitumiseen harvennuspuun korjuussa. Helsingin yliopiston metsäteknologian laitos. Tiedonantoja ; 3., 1970.
  • Johdatus metsätyötieteen tutkimusmenetelmiin. Helsingin yliopiston metsäteknologian laitos. Tiedonantoja ; 13., 1971.
  • Puun rakenteesta ja ominaisuuksista. Ylioppilastuki, 1971.
  • Eräitä näkökohtia Vyhandun algoritmista. Helsingin yliopisto, metsäteknologian laitos, 1973.
  • Kappaleotannan perusteita mäntykuitupuun mittauksessa. Helsingin yliopisto, metsäteknologian laitos, 1973.
  • On the properties of tree wounds due to timber transportation in thinnings. Tekijä, 1973. Väitöskirja, Helsingin yliopisto.
  • Havutukkien kiintomittausmenetelmän seurantajärjestelmä. Metsäntutkimuslaitos, 1976.
  • Havutukkien kuoren tiheys ja kosteus. Metsäntutkimuslaitos, 1976.
  • Havutukkien painomittauksen edellytyksiä puutieteelliseltä kannalta. Metsäntutkimuslaitos, 1976.
  • Pohjoissuomalaisen koivukuitupuun tilavuusmittauksia. Metsäntutkimuslaitos, 1976.
  • Puu : sen rakenne ja ominaisuudet. M. Kärkkäinen, 1977.
  • Käytännön tuloksia koivuviilun saannosta. Metsäntutkimuslaitos, 1978.
  • Menetelmiä likipituisten kuitupuupölkkyjen keskipituuden mittaamiseksi. Metsäntutkimuslaitos, 1978.
  • Pienten kuusitukkien mittaus. Metsäntutkimuslaitos, 1978.
  • Koivutukkien tarkistusmittauksia. Metsäntutkimuslaitos, 1979.
  • Kuitupuun kiintomittaus kourakasoissa. Metsäntutkimuslaitos, 1979.
  • Uoti, Unto, Maatilan metsätuotanto. Unto Uoti, Tapio Lehtiniemi, Matti Kärkkäinen. WSOY, 1980.
  • Mäntytukkirunkojen laatuluokitus. Metsäntutkimuslaitos, 1980.
  • Länsi-Uudenmaan rannikon mäntytukkien ominaisuudet eräällä sahalaitoksella. Matti Kärkkäinen ja Juhani Salmi. Metsäntutkimuslaitos, 1981.
  • Männyn ja kuusen runkopuun pihkapitoisuuden lisääminen sivutuotesaannon kohottamiseksi. Metsäntutkimuslaitos, 1981.
  • Polttopuun rasiinkaadon ja muiden kuivausmenetelmien perusteet. Metsäntutkimuslaitos, 1981.
  • Havaintoja puolalaisesta pihkomisesta. Metsäntutkimuslaitos, 1982.
  • Kemin seudun mäntytukkien koesahaustuloksia. Matti Kärkkäinen ja Jorma Kallinen. Metsäntutkimuslaitos, 1982.
  • Björklund, Tarja, Koivun ja tervalepän kokopuukertoimet. Tarja Björklund, Matti Kärkkäinen, Metsäntutkimuslaitos, 1982.
  • Kuitupuupinojen painuminen. Metsäntutkimuslaitos, 1982.
  • Nuorten mäntyjen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Matti Kärkkäinen ja Olli Uusvaara. Metsäntutkimuslaitos, 1982.
  • Pölkyittäinen kuitupuun mittaus. Metsäntutkimuslaitos, 1982.
  • Kuitupuupölkkyjen mittaustutkimuksia. Metsäntutkimuslaitos, 1983.
  • Suomussalmelaisten mäntytukkien koesahaustuloksia. Matti Kärkkäinen ja Tarja Björklund. Metsäntutkimuslaitos, 1983.
  • Puutavaran mittauksen perusteet. M. Kärkkäinen, 1984.
  • Puutiede. Sallisen kustannus, 1985.
  • Puun anatominen rakenne. Laat. Matti Kärkkäinen. Sallinen : Valtion AV-keskus, 1986.
  • Puutavaran viat. Laat. Matti Kärkkäinen. Sallinen : Valtion AV-keskus, 1986.
  • Puutieteen perusteet. Metsälehti, 2003.
  • Maailman metsäteollisuus : taustaa Suomen metsäteollisuuden tulevaisuuden arvioinnille. Metsäkustannus, 2005.
  • Kärkkäisen tehokas metsätalous : valikoima kolumneja. Metsäkustannus, 2006.
  • Puun rakenne ja ominaisuudet. Metsäkustannus, 2007.
  • Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä. Metsäkustannus, 2009.
  • Metsieni kirja. Metsäkustannus, 2010.
  • Pöksyläinen, Juho, Kiuruveden historia ja sen kirjoittaja Juho Pöksyläinen 1858-1939. Toimittaneet Tuulikki Kärkkäinen ja Matti Kärkkäinen. Texthouse, 2013.
  • Kärkkäinen, Tuulikki, Kuopion salaperäinen Barsokevitschin valokuvaamo : Adèle Sallinin ja Viktor Barsokevitschin sukujen tarina. Tuulikki Kärkkäinen ja Matti Kärkkäinen. Sallisen ABC, 2015.
  • Suomalaiset metsäsanonnat, toimittanut Matti Kärkkäinen ; valokuvat: Olli Aalto ja 22 muuta. Metsäkustannus, 2018.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Metsähistorian seura
  2. ↑ a b c d e f Matti Kärkkäinen, Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä. Metsäkustannus, 2009.
  3. ↑ a b c d e f Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Matti Kärkkäinen 50 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Joensuun yliopiston arkisto
  5. ↑ Kärkkäinen: "Neljännes hirvistä riittää"
  6. ↑ Pentti Raita, Kiuruveden Kärkkäiset. Osa I. Texthouse, 2013.
  7. ↑ Yleiset mallit (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Metsälehti (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ OP-Pohjola -ryhmän valtakunnallinen metsäpäivä Lappeenrannassa
Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matti_Kärkkäinen&oldid=21991096”