Mary Pinchot Meyer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mary Pinchot Meyer (1963)

Mary Eno Pinchot Meyer (14. lokakuuta 1920, Charlotte, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat12. lokakuuta 1964, Washington D.C., Yhdysvallat) oli amerikkalainen kuvataiteilija ja presidentti John F. Kennedyn rakastajatar.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mary Pinchot syntyi vuonna 1920 Charlottessa Pohjois-Carolinan osavaltiossa. Hänen äitinsä Ruth Pickering Pinchot oli feministi ja ihmisoikeusaktivisti ja isänsä Amos Pinchot oli juristi ja sosialistisen edistyspuolueen aktiivi. Hän myös oli kansalaisoikeuksien puolesta toimineen American Civil Liberties Union -järjestön perustajajäseniä. Mary Pinchot puolestaan liittyi vasemmistoaktiivien perustamaan American Labor Party puolueeseen opiskellessaan Vassarin yliopistossa. Vuonna 1944 Mary Pinchot tapasi tulevan aviomiehensä, merivoimien luutnantti Cord Meyerin, joka Mary Pinchotin tavoin oli rauhanaktivisti. Heille syntyi kolme poikaa, Quentin, Michael ja Mark, ja Pinchot jäi kotiäidiksi hoitamaan lapsiaan. Hän opiskeli maalausta Manhattanilla ja kirjoitti kolumneja Citizens for Global Sollutions -kansalaisjärjestön lehteen, kun hänen miehestään tuli järjestön johtava hahmo.[1]

Cord Meyeristä tuli 1951 CIAn agentti, ja hän ryhtyi vetämään operaatio Matkijalintua (Operation Mockingbird), jonka tavoitteena oli seurata valtamedioissa julkaistua sisältöä. Kesällä 1954 perhe muutti New Yorkista Washingtonin Georgetowniin. Senaattori Joseph McCarthy otti Cord Meyerin ja hänen vaimonsa Pinchot Meyerin silmätikukseen näiden peittelemättömän vasemmistolaisten mielipiteiden vuoksi, ja myös FBI:n tiedetään tutkineen tarkasti Maryn taustoja. CIA:n johto pysyi kuitenkin Cord Meyerin takana, ja hän sai pitää virkansa. Meyerit ystävystyivät Washingtonissa kaupungin kulttuurikerman ja CIA:n johtoportaan kanssa. Erityisen läheiset ystävät perhe löysi naapureistaan, kun Massachusettsin senaattori John Fitzgerald Kennedy ja vaimonsa Jacqueline Kennedy muuttivat Georgetowniin.[1]

Pinchot Meyerin ja Kennedyn salasuhde ilmeisesti alkoi muutaman vuoden kuluttua, kun silloisesta senaattorista oli tullut Yhdysvaltain presidentti. Meyereiden avioliitto päättyi eroon Pinchot Meyerin aloitteesta vuonna 1958. Sitä ennen, 18. joulukuuta 1956 heidän yhdeksänvuotias poikansa Michael oli jäänyt auton alle ja kuollut. Pinchot Meyerin elämäkerran kirjoittaneen Nina Burleighin mukaan noin kaksi vuotta kestänyt salasuhde presidentti Kennedyyn toi Pinchot Meyerille vallan tunnetta ja tyydytti hänen seikkailunhaluaan. Pinchot Meyer tapasi presidenttiä Valkoisessa talossa Jacqueline Kennedyn ollessa muualla. Kerran hän unohti taloon alushameensa, ja Kennedy palautti sen hänelle sinetöidyssä presidentin virkapostikirjekuoressa. Burleighin mukaan Meyerin ja presidentin suhde oli syvällisempi kuin suurin osa Kennedyn muista romansseista. Pinchot Meyerilla oli hänen mukaansa suora vaikutus Kennedyn näkemyksiin muun muassa ydinaseriisunnasta ja Yhdysvaltojen suhteista Venäjään ja Kiinaan. Niinpä Pinchot Meyerin ylle alkoi kertyä poliittisia jännitteitä, joilla saattoi olla suuri vaikutus hänen lopulliseen kohtaloonsa. Burleigh väittää, että CIA:n vastavakoilun päällikkö James Angleton salakuunteli Pinchot Meyerin puheluita tämän avioeron jälkeen. Kun Kennedy sitten salamurhattiin, oli Pinchot Meyerilla syytä pelätä myös oman henkensä puolesta.[1]

Teoriat murhan motiiveista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mary Pinchot Meyer surmattiin Washingtonissa 12. lokakuuta 1964. Poliisi pidätti pian Ray Crumpin todennäköisenä surmaajana, mutta oikeus vapautti hänet heinäkuussa 1965 todisteiden puutteen vuoksi kaikista syytteistä. Murha-asetta ei löytynyt, ja salamyhkäisyys asian ympärillä herätti kysymyksiä murhan motiiveista.[1]

Suosituin teoria on se, että Pinchot Meyer tiesi liikaa politiikan kulissien takaisista asioista ja eritoten presidentti Kennedyn kuolemasta, ja siksi CIA järjesti palkkamurhaajan, joka ehkä oli Crump, poistamaan hänet päiviltä. Pinchot Meyerin ystävätär on kertonut että Pinchot Meyer oli pyytänyt häntä ottamaan haltuunsa tämän päiväkirjat "siltä varalta, että jotain ikävää tapahtuisi". Ystävättären mukaan CIA:n Angleton oli vaatinut saada päiväkirjat haltuunsa.lähde?

Toisen teorian mukaan mustaihoinen Crump vain sattui olemaan väärässä paikassa väärään aikaan, ja kun Georgetown oli valkoisen yläluokan asuinalue, hän oli sopiva syntipukki poliisin tarpeisiin. Väitettä tukee muun muassa se, että tapauksen todistaja ei ollut lainkaan varma, oliko hänen ruumiin lähellä näkemänsä henkilö Crump. Crumpin ruumiinrakenne ei vastannut todistajan kertomusta, eivätkä rikospaikalta kerätyt todisteet, kuten esimerkiksi hiukset, täsmänneet Crumpiin.[1]

Oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeudenkäynti oli sekava poliittinen näytelmä. Tuomari Howard Corcoran määräsi, ettei Pinchot Meyerin yksityisasioita saa käsitellä oikeudenkäynnissä, ja myös Crumpin puolustusasianajajalta pimitettiin kaikki Pinchot Meyerin yksityiselämää koskeva informaatio.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Launonen, Samuli: Vaiettu ja vaiennettu?. IS Plus, 11.6.2016, s. 8–11.