Maratit
Wikipedia
Maratit (marathiksi: मराठा साम्राज्य Marāṭhā Sāmrājya) hallitsivat hindulaista valtakuntaansa Intiassa vuosina 1674–1818.
Valtion perusti Shivaji, joka käytti sissitaktiikkaa ja sai vähitellen haltuunsa osia Suurmogulien valtakunnasta. Hän on edelleen kansallissankari etenkin Maharashtran osavaltiossa. Shivajin kuoltua 1680 Suurmogulien valtakunta viimeisen suuren mogulin Aurangzebin johdolla yritti saada menettämiään alueita takaisin 27-vuotisessa sodassa. Sodan aikana halitsivat Shivajin kaksi poikaa, sen päätyttyä valtaan nousi hänen pojanpoikansa Shahu. Tämä nimitti pääministerin, peshwan, hoitamaan käytännön asioita. Vuosien mittaan valta lipsui peshwoille, ja Shivajin jälkeläiset pysyivät valtion keulakuvina.
Maratit olivat valtansa huipulla 1700-luvun keskivaiheilla. Vuonna 1761 he kärsivät katkeran tappion afgaaneille Panipatissa, mutta senkin jälkeen he vastustivat brittihallintoa ja joutuivat luopumaan vallastaan vasta 1818. Monet marattiylimykset osallistuivat Sepoykapinaan vuonna 1857.

