Esiharappalaiset kulttuurit
Wikipedia
Esiharappalaiset kulttuurit: Induskulttuuri eli Harappa-kulttuuri oli varhainen Pakistanin ja Intian kaupunkisivilisaatio 2600-1900 eaa. Indus-joen varrella. Ennen Induskulttuuria eli oli Etelä-Aasiassa monia edeltäjäkulttuureja. Induskulttuurin syntyä edelsi vuosituhansia pitkä kehitys jolle oli tyypillistä kiihtyvä asutuskeskusten koon kasvu, sotien lisääntyminen ja uusien keksintöjen ilmaantuminen. Maanviljely levisi alueelle Lähi-idästä joskus 7000-5000 eaa., jolloin syntyi pysyviä maatalouskyliä. Tämän jälkeen vaikutteita virtasi yhä lännestä, ja syntyi kasvavia asutuskeskuksia. Noin 3600 eaa. syntyi suurehkoja linnoitettuja esiharappalaisia asutuskeskuksia, ja kulttuurit olivat yhä eri seuduilla erilaisia. Kot Dijiin rakennettiin noin 3000 eaa. pieni kaupunki jossa oli ylimystön asuinpaikkana linnavuori ja alakaupunki erikseen. Noin 3300-2800 eaa. vallinneella Ravi-kaudella tapahtui etenevää kehitystä, syntyi kirjoitus noin 3000 eaa. Tällöinhän Mesopotamian sumerien sivilisaatio oli syntynyt ja säteili vaikutustaan itään. Varhaisharappalainen kausi 2800 - 2600 eaa. merkitsi Induskulttuurin syntyä ja sen leviämistä laajoille alueille luultavasti sotien avulla. Noin 2800 eaa. otettiin käyttöön aura, ja noin 2600-2500 eaa. peltojen keinokastelu joka mahdollisti tehokkaan viljelyn. Induskulttuurin synty tukee ajatusta, että sivilisaatio syntyy puolikuivilla alueilla, missä tarvitaan kasteluviljelyä. Kuitenkaan se ei vahvista väitettä, että kulttuurin synty vaatisi valtavia kanavahankkeita. Suurempi merkitys ensimmäisten valtioitten synnyssä saattaa olla kasteluviljelyn mahdollistamalla väestönkasvulla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Vaikka monet ovat ajatelleet induskulttuurin, Intian ja Pakistanin alueen varhaisen kaupunkisivilisaation, ilmestyneen äkkiä, kulttuuri on löytöjen mukaan kehittynyt asteittain kivikautisesta kulttuurista.
Pääpiirteittäin kehitys jaetaan kahteen vaiheeseen
- Ensimmäiset maatalouskylät n 7000-5500 eaa.
- Alueellinen kehitys n. 5500-2600 eaa. paikalliskulttuureja,
Balakot, Amri, Hakra/Ravi ja Kot Diji-vaiheet.
Joiltakin induskulttuurin paikoilta on löydetty esiharappalainen ja varhaisharappalainen vaihe. Esim. Harappasta löydetään esiharappalainen Ravi-kausi 3300 (3500?)— n. 2800 eaa. kausi ja varhaisharappalainen Kot Diji vaihe n. 2800 — 2600 eaa. Linnoittaminen oli tyypillistä jo esi- ja varhaisharappalaisille keskuksille. Kirjoitus syntyi Ravi-kaudella, jolloin väestötiheys Induksen laaksossa kasvoi. Tällä kaudella eri kulttuurien samankaltaisuus kasvoi.
[muokkaa] Esiharappalaisen kulttuurin jako
| Ajoitus | Vaihe | Aikakausi |
| 7000 - 5500 eaa. | Mehrgarh I (esikeraaminen neoliittinen) | Vaihainen ruoantuotantokausi |
|---|---|---|
| 5500-3300 | Mehrgarh II-VI (keraaminen neoliittinen) | Alueellistuva kehitys 5500-2600 |
| 3300-2600 | Varhaisharappalainen (Varhaispronssikausi) | |
| 3300-2800 | Harappan 1 (Ravi-vaihe eli Hakra-vaihe) | |
| 2800-2600 | Harappan 2 (Kot Diji-vaihe, Nausharo I, Mehrgarh VII) | |
| 2600-1900 | Harappa-vaihe (Induslaakson sivilisaatio) | Yhtenäistymisen kausi |
| 2600-2450 | Harappa 3A (Nausharo II) |
S. P. Guptan käyttämä aikajako
| Vaihe | Löytöpaikka Kerrostumanumero |
Ajoitus |
|---|---|---|
| Muodostava vaihe | Mehrgarh-IV-V | n. 4000-3500 eaa. |
| Varhaisvaihe | Kalibangan-I | n. 3500 - 2800 eaa. |
| Siirtymävaihe | Dholavira-III | n. 2800 - 2600 eaa. |
[muokkaa] Varhaiset maanviljelijät 7000-5500 eaa.
Lähi-idässä siirryttiin maanviljelyyn viimeistään 8500-6000 eaa., ja pian syntynsä jälkeen maanviljely levisi itäänkin päin ja saapui Induslaakson vuorten rinteille. Monet muutkin kulttuuripiirteet näyttävät levinneen lännestä varhaisen Induskulttuurin alueelle.
Nuorempi eli uusi kivikausi alkoi Belutshistanissakin 7000 eaa., saviruukut joskus 6000 eaa. Näin alkoi 6000-4000 eaa. vallinnut maatalouskylien kausi. Alusta lähtien taloja tehtiin mutatiilistä, ja kauppa kukoisti. Kylässä mutatiiliset pyöreät ja neliskulmaiset talot olivat sikin sokin.
Kehitystä kivikaudesta alkaen valottavat parhaiten Mehrgarhin löydöt, jotka kertovat Belutshistanin maanviljelykulttuurin kehityksestä vuodesta 7000 eaa. paikka on Bolanjoen varrella, 30 km nykyisestä Sibin pikkukaupungista. Mehrgahr I n 7000 eaa. oli esikeraaminen, neoliittinen kulttuuri. Viljeltiin mm ohraa, kasvatettiin lampaita.
Keramiikka tuli käyttöön 6000-5500 eaa. (II). Nauta, puuvilla, tiilirakenteita, ihmisen savikuvia, lapis lazuli -kauppaa Iranin kanssa.
[muokkaa] Alueellistuva kehitys alkaa 5500 eaa.
Viimeistään noin 5500 eaa. paikalliset kulttuurit näkyvät eri keramiikkatyyleinä. Noin 5000 asutus alkoi olla pysyvää.
N. 4500 eaa. Belutshistanin kulttuuri siirtyi Induksen tasangolle ja dreija otettiin käyttöön n. 4300 eaa.
[muokkaa] Linnoitettuja kyliä 4000 eaa.
Ehkä noin 4000 induskulttuurille tyypillisiä piirteitä on runsaasti, ja rakennettiin ensimmäinen linnoiitettu kaupunki, Rehman Dheri Luoteis-Pakistaniin Zhob-joen lakson lähelle. Noin 4000 eaa. maanviljelijät levittäytyivät Belutsistanin ylempiin osiin ja alempaan Sindiin. Maanviljelyasutuksia syntyi Brahuin kukkuloille , Zhob-joen laaksoon ja makranin rannikoille, näitä sanotaan Nalin, Zhobin ja Kullin kulttuureiksi. Nämä kulttuurit erosivat huomattavastikin toisistaan. Nalin kulttuuri teki punaista keramiikkaa ja hautasi kuolleensa maahan, Kullin kulttuuri poltti vainajansa ja teki kivistä viivakuvioita sisältäviä pieniä laatikoita.
Hieno maalattu ja kiillotettu keramiikka ilmestyi 4000 eaa.:n jälkeen. Luultavimmin tavaroiden merkitsemiseen tarkoitetut sinetit tulivat pian tämän jälkeen. Maalaamaton keramiikka noin 3600 eaa. jälkeen.
Kupari otettiin käyttöön n 4800 eaa. (Mehrgarh III, khalkoliittinen kausi), levisi laajalle vasta n 4000 eaa.
[muokkaa] Esiharappalainen
Noin 3500 eaa. alueelle levisi esiharappalainen kulttuuri, johon liittyi lapis lazuli - kauppa. Tähän liittyvät Mehrgarhin kaudet IV-VI. Esiharappalaiseksi voidaan sanoa Ravi-vaihetta eli hakra-vaihetta, jolloin kulttuuri kehittyi voimakkaasti mm. Hakra-joen alueella.
Belutshistanissa oli kaksi kulttuuria n. 3000:
Aluksi pohjoinen Zhobin punakeramiikkakulttuuri, mikä myöhemmin jäi etelän Quettan, Amri Nalin ja Kullin kulttuureiden alle.
Amri oli läntisellä Indus-joen sivustalla oleva esiharappalainen linnoitettu kaupunki tai kylä joka kukoisti noin 3600-3300 eaa. Se tuotti omaa keramiikkatyyppiään ja oli alaltaan 8 hehtaaria. Talot oli tehty mutatiilistä ja kivistä, ja niissä oli monta huonetta, tasaiset lattiat ja ovia. Kivistä tehtiin suorakulmaisten talojen perusta. Rakennustiilien kokoa ei oltu standardoitu niin kuin myöhemmässä induskulttuurissa. [1] Noin 2500 eaa. kaupunki paloi.
Kot Diji noin 3000 eaa. sisälsi "yläkaupungin" ja "alakaupungin" ja sieltä on löydetty leluvaunut. Talot olivat kiviperustaisia mutatiilitaloja. Tämäkin kaupunki paloi jossain historiansa vaiheessa, niin kuin Kalibangan.
Kunalissa ja Haryanissa oli jo neliömäisiä sinettejä, ja painoja, mutta ilman ns. harappalaiselle ajalle tyypillisiä aiheita ja kirjoitusta. Esiharappalaiset kulttuurit olivat kukin omaleimaisina: kulttuurivaihtoa esiintyi, jokin tietty kulttuuripiirre vaihtui asteittain paikasta toiseen.
[muokkaa] Varhaisharappalainen vaihe
Noin 2800-2600 eaa. alkoi varhaisharappalainen Kot Diji-vaihe ("Harappa 2"), jolloin rakennettiin melko suuria linnoitettuja keskuksia. Aura 2800 eaa. ja myöhemmin noin 2600-2500 eaa. keinokastelu otettiin käyttöön.
Tähän kuuluvat mm. Kot Diji, Kalibangan, Nausharo I, Mehrgarh VII, Dholavira III.
Kaupunkisuunnittelun ajatus on esiintynyt Kot Dijissä jo ennen 2600 eaa. Klassisen Induskulttuurin synty tapahtui Kot Dijin, Rehman Dheri ja Banawalin kolmiossa välillä n. 2700-2600 eaa. Noin 2600 eaa. ilmestyi Rehman Dheriin jonka ala oli 22 hahtaaria ja asukasluku 12000, pohjois-etelä-asemakaava.[2]Kunalissa tehtiin ensi kertaa tiiliä esiharappalaisten ja harappalaisten standardien mukaan. 2920-2550 eaa. Kalinbanganissa otettiin keinokastelu käyttöön, ja tiilten vakiomitat 3:2:1, joka edelsi Induskulttuurin myöhempiä 1:2:4 mittoja. Banawalissa on merkkejä aikaisemman asutuskerroksen tuhoutumisesta, ja uusien säännöllisempien rakantamisesta, ja puolustusvalleista.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Viitteet
- ↑ http://www.ancientindia.co.uk/staff/resources/background/bg23/worksheet.html
- ↑ http://www.ancientindia.co.uk/staff/resources/background/bg23/worksheet.html
