Marat’n kuolema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jacques-Louis David: Marat’n kuolema (1793).

Marat’n kuolema (ransk. La Mort de Marat tai Marat assassiné) on ranskalaisen Jacques-Louis Davidin historiamaalaus vuodelta 1793. Se esittää vallankumousjohtaja Jean Paul Marat’ta murhattuna kylpyammeessaan. Kyseessä on luultavasti kuuluisin Ranskan vallankumoukseen liittyvä taideteos.

Maalauksen leveys on 128 senttimetriä ja korkeus 165 senttimetriä. Se on kuulunut vuodesta 1893 alkaen Brysselissä sijaitsevan Musées royaux des beaux-arts de Belgique -museon kokoelmiin.[1] Maalauksesta on olemassa myös useita Davidin oppilaiden tekemiä kopioita, joita on esillä muissa taidemuseoissa.

Maalauksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

David oli vallankumouksen jälkeen ryhtynyt jakobiinien jyrkän siiven eli vuoripuolueen kannattajaksi ja hänet valittiin vuonna 1792 Ranskan kansalliskonventtiin. Taiteilijana ja Ranskan taidehallinnon johtajana hän omistautui vallankumouspropagandan tuottamiselle. Monet Davidin noina vuosina aloittamat vallankumousaiheiset maalaukset eivät kuitenkaan koskaan valmistuneet, joten Marat’n kuolemasta tuli hänen ”jakobiinivaiheensa” kuuluisin teos.[2]

Marat oli vuoripuolueeseen kuulunut lehtimies ja agitaattori, joka johti keväällä 1793 poliittista hyökkäystä maltillisempia girondisteja vastaan. Girondisteihin kuulunut Charlotte Corday murhasi hänet 13. heinäkuuta 1793 puukottamalla häntä kylpyammeessa, jossa hän vietti aikaa sairastamansa ihosairauden vuoksi. Koska Marat’n dramaattinen kuolema osui samaan ajankohtaan vuoripuolueen valtaannousun kanssa, hänestä tuli välittömästi radikaalien vallankumouksellisten marttyyri.[2]

Kansalliskonventti tilasi Davidilta Marat’n muotokuvan vain päivää tämän murhan jälkeen. Valmis maalaus esiteltiin kansalliskonventille 15. marraskuuta 1793 ja se sai innostuneen vastaanoton. Robespierren ja vuoripuolueen kukistumisen jälkeen maalaus palautettiin Davidille ja hänen kuoltuaan se oli jo vaipumassa unohduksiin, kunnes Charles Baudelairen siitä vuonna 1846 kirjoittamat ylistävät sanat nostivat sen uudelleen arvostetuksi.[3] Sittemmin Marat’n kuolemasta tuli vallankumouksen ikoni.[4]

Maalauksen sisältö ja tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marat’n kädessä oleva Charlotte Cordayn kirje, suurennettu yksityiskohta maalauksesta.

David teki häneltä tilatusta Marat’n muotokuvasta idealisoidun kuvauksen kuolemaisillaan olevasta vallankumouksen sankarista. David oli sattumalta vieraillut Marat’n luona tämän kuolemaa edeltäneenä päivänä, joten hän saattoi kuvata maalauksessaan huoneen sisustuksen omien muistikuviensa pohjalta. Maalauksessa murha-aseena käytetty veitsi näkyy lojumassa lattialla ja Marat pitelee kädessään Cordayn kirjoittamaa kirjelappusta, jonka avulla tämä oli päässyt sisälle hänen taloonsa. Kirjoituspöydällä näkyy Marat’lta kesken jäänyt viesti, joka kuvaa hänet jalomielisenä hyväntekijänä: paperissa lukee ”Antakaa tämä assignaatti sille viiden lapsen äidille, jonka mies kaatui vallankumoussodassa…”.[3] Maalauksen oikeaan alanurkkaan on kirjoitettu näkyvästi ”Marat’lle. David”.

Maalausta pidetään Davidin yksinkertaisena mestariteoksena, ja siitä on käytetty nimeä ”vallankumouksen pietà”. Maalauksessa uusklassismi on muuttunut traagiseksi realismiksi.[2] Yksityiskohdat on supistettu hyvin vähiin ja taustana on pelkkä tumma tyhjyys. Maalauksen sommitelma perustuu vaakasuoriin linjoihin, jotka rikkoo ainoastaan vainajan alaspäin riippuva käsivarsi.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marat assassiné (ranskaksi) Musées royaux des beaux-arts de Belgique. Viitattu 5.7.2014.
  2. a b c Roy Donald McMullen: Jacques-Louis David (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 5.7.2014.
  3. a b Jacques-Louis David: The Death of Marat (englanniksi) Boston College. Viitattu 5.7.2014.
  4. a b Uusklassinen kuvataide Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Viitattu 5.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]