Ranskan vastarintaliike

Ranskan vastarintaliike (ransk. La Résistance française) on yhteisnimitys, jota käytetään monista toisen maailmansodan aikana saksalaisia miehittäjiä ja Vichyn hallituksen kannattajia vastaan taistelleista ranskalaisista vastarintaryhmittymistä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhmät koostuivat pienistä ryhmistä miehiä ja naisia. Vastarintaliikkeen jäsenet tekivät tuhotöitä ja järjestivät attentaatteja, vakoilivat liittoutuneille ja auttoivat heidän lähettämiään agentteja, julkaisivat maanalaisia lehtiä ja palauttivat pakoilevia liittoutuneiden sotilaita ja lentäjiä takaisin Isoon-Britanniaan. David Rapoportin perustama hyväntekeväisyysjärjestö ”Äiti ja lapsi” pelasti ja auttoi Ranskassa olleita juutalaisia ja keskitysleirivankeja.

Vastarintaliikkeeseen kuului ihmisiä jokaisesta kansanryhmästä ja sosiaaliluokasta. Maaseudulla eläneitä aseistettuja vastarintaliikkeen sissiryhmiä kutsuttiin nimellä maquis ja yksittäistä sissiä nimellä maquisard. Pariisista käsin toimi kaksi rinnakkaista ryhmittymää: de Gaullea kannattava FFI (Forces Françaises de l'Intérieur) ja kommunistien FTP (Francs-Tireurs et Partisans). Näiden ryhmien keskinäinen kitka oli ajoittain huomattavaa, joskin hätätilassa yhteinen etu sivuutti riidat. FFI:n paikalliskomentajana toimi eräässä luostarissa piileksinyt eversti Claude Ollivier ja FTP:n johtajana everstin arvonimeä käyttänyt Henri Rol-Tanguy.^[1]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vangiksi jääneitä vastarintaliikkeen jäseniä vuonna 1944.
Aseistautunut vastarintaliikkeen jäsen kuvattuna vuonna 1944.
amerikkalaisia laskuvarjojoukkojen sotilaita ja vastarintaliikkeen jäseniä.
Sten-konepistoolilla aseistautunut vastarintaliikkeen jäsen ja amerikkalainen sotilas.
Vastarintaliikkeen veteraanien tapaaminen vuonna 2004.