Vercorsin kapina
| Vercorsin kapina | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toista maailmansotaa | |||||||
 |
|||||||
|
|||||||
| Osapuolet | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
4000 maquisardia |
20 000 saksalaista sotilasta |
||||||
| Tappiot | |||||||
|
840, joista osa siviilejä |
150 |
||||||
Vercorsin kapina oli Ranskan vastarintaliikkeeseen kuuluneen sissiarmeijan yritys nousta natsi-Saksan miehittäjiä vastaan toisen maailmansodan aikana. Vercorsin sissit perustivat Vapaan Vercorsin tasavallan 3. heinäkuuta 1944 Vercorsin ylängölle alpeille kaakkois-Ranskassa. Tämä lyhytaikainen valtio oli ensimmäinen demokraattinen alue Ranskassa sitten vuoden 1940 antautumisen.
Sisällysluettelo |
Maquisardit [muokkaa]
Maquisit (Maquis) olivat aseistautuneita metsiin ja vuoristoihin vetäytyneitä vastarintaryhmiä, joiden jäseniä kutsuttiin nimellä maquisard. Päivää ennen liittoutuneiden Normandian maihinnousua Lontoossa maanpaossa ollut Vapaan Ranskan hallitus viestitti Vercorsin alueen asukkaille, että näiden tulisi nousta aseisiin saksalaisia joukkoja vastaan hidastaakseen näiden pääsyä Normandiaan, jonne maihinnousu oli suunnattu. Myös useat muut Ranskan vastarintaliikkeen osastot saivat samanlaisia kutsuja maihinnousun kynnyksellä. Charles de Gaulle piti BBC:ssä radiopuheen, jossa hän kertoi "Ranskan alppien vuorikauriin astuvan esiin" (le chamois des Alpes bondit). Tämä oli merkkinä yli 4000 Vercorsin maquisardille. Vercorsin sotilasjohtajan everstiluutnantti Huetin johtamat maquisardit alkoivat ottamaan ylängön aluetta haltuunsa. Jo alkuvuonna 1943 tehdyn suunnitelman mukaan ylängön piti toimia maahanlaskualueena liittoutuneiden apujoukoille, jotka tulisivat katkaisemaan saksalaisten pääsyn alueelta. Vapaan ranskan päämaja hyväksyi suunnitelman, jolle annettiin nimi Montagnards (vuoristolaiset).[1]
Saksalaisten vastatoimet [muokkaa]
Saksalaiset aloittivat vastatoimet ja valtasivat Saint-Nizierin 13.-15. heinäkuuta. Saint-Nizier tarjosi helpon pääsyreitin ylängölle. Samaan aikaan maquisardit odottivat Montagnardsin toimeenpanoa. Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu ja sissit jäivät oman onnensa nojaan. 14. heinäkuuta liittoutuneet pudottivat alueelle yli tuhat säiliötä ase- ja ammustarvikkeita. Saksalaiset vastasivat kostopommituksilla Vassieuxin kylään. Kuusi päivää kestäneet pommitukset vaativat 35 uhria ja tuhosivat puolet kylän rakennuksista. Saksalaiset pitivät kaikkia ylängön kulkureittejä hallussaan estäen pääsyn pois.[1]
21. heinäkuuta saksalaiset aloittivat hyökkäykset ylängölle. Samaan aikaan 400 miehen joukko laskeutui ylängölle liitokoneissa. Joukko kuului Sonderverband Jungwirthiin, laskuvarjojoukkojen kurinpidolliseen yksikköön.[2] Vassieuxissa saksalaiset osoittivat suurta julmuutta sekä vangittuja maquisardeja että siviiliväestöä kohtaan kiduttaen, raiskaten ja tappaen.[3] Pelkästään kylässä kuoli 120 vastarintaliikkeen jäsentä ja 82 siviiliä. Kun Vercorsin taistelu oli ohi ranskalaiset olivat menettäneet 840 henkeä.[1]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Order of Liberation: Vassieux-en-Vercors Luettu 26.5.2008
- ↑ Jason Pipes, Feldgrau.net: Vercors July 1944, Luftlandetruppen Luettu 26.5.2008
- ↑ Nizkor.org Luettu 26.5.2008
