Vercorsin kapina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vercorsin kapina
Osa toista maailmansotaa
Liittoutuneiden B-17 Flying Fortress pudottaa tarvikkeita Vercorsin maquisardeille
Liittoutuneiden B-17 Flying Fortress pudottaa tarvikkeita Vercorsin maquisardeille
Päivämäärä:

tammikuu - heinäkuu 1944

Paikka:

Vercorsin ylänkö, Ranska

Lopputulos:

Saksan ja Vichyn Ranskan voitto

Osapuolet

Ranskan vastarintaliike

Natsi-Saksa
Vichyn Ranska

Vahvuudet

4000 maquisardia

20 000 saksalaista sotilasta
500 ranskalaista nostoväkeä

Tappiot

840, joista osa siviilejä

150

Vapaan Vercorsin tasavallan lippu, jossa Lothringenin risti ja V-merkki on yhdistetty.
Vassieux-en-Vercorsin hautausmaamuistomerkki.

Vercorsin kapina oli Ranskan vastarintaliikkeeseen kuuluneen sissiarmeijan yritys nousta natsi-Saksan miehittäjiä vastaan toisen maailmansodan aikana. Vercorsin sissit perustivat Vapaan Vercorsin tasavallan 3. heinäkuuta 1944 Vercorsin ylängölle alpeille kaakkois-Ranskassa. Tämä lyhytaikainen valtio oli ensimmäinen demokraattinen alue Ranskassa sitten vuoden 1940 antautumisen.

Maquisardit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maquisit (Maquis) olivat aseistautuneita metsiin ja vuoristoihin vetäytyneitä vastarintaryhmiä, joiden jäseniä kutsuttiin nimellä maquisard. Päivää ennen liittoutuneiden Normandian maihinnousua Lontoossa maanpaossa ollut Vapaan Ranskan hallitus viestitti Vercorsin alueen asukkaille, että näiden tulisi nousta aseisiin saksalaisia joukkoja vastaan hidastaakseen näiden pääsyä Normandiaan, jonne maihinnousu oli suunnattu. Myös useat muut Ranskan vastarintaliikkeen osastot saivat samanlaisia kutsuja maihinnousun kynnyksellä. Charles de Gaulle piti BBC:ssä radiopuheen, jossa hän kertoi "Ranskan alppien vuorikauriin astuvan esiin" (le chamois des Alpes bondit). Tämä oli merkkinä yli 4000 Vercorsin maquisardille. Vercorsin sotilasjohtajan everstiluutnantti Huetin johtamat maquisardit alkoivat ottamaan ylängön aluetta haltuunsa. Jo alkuvuonna 1943 tehdyn suunnitelman mukaan ylängön piti toimia maahanlaskualueena liittoutuneiden apujoukoille, jotka tulisivat katkaisemaan saksalaisten pääsyn alueelta. Vapaan ranskan päämaja hyväksyi suunnitelman, jolle annettiin nimi Montagnards (vuoristolaiset).[1]

Saksalaisten vastatoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaiset aloittivat vastatoimet ja valtasivat Saint-Nizierin 13.-15. heinäkuuta. Saint-Nizier tarjosi helpon pääsyreitin ylängölle. Samaan aikaan maquisardit odottivat Montagnardsin toimeenpanoa. Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu ja sissit jäivät oman onnensa nojaan. 14. heinäkuuta liittoutuneet pudottivat alueelle yli tuhat säiliötä ase- ja ammustarvikkeita. Saksalaiset vastasivat kostopommituksilla Vassieuxin kylään. Kuusi päivää kestäneet pommitukset vaativat 35 uhria ja tuhosivat puolet kylän rakennuksista. Saksalaiset pitivät kaikkia ylängön kulkureittejä hallussaan estäen pääsyn pois.[1]

21. heinäkuuta saksalaiset aloittivat hyökkäykset ylängölle. Samaan aikaan 400 miehen joukko laskeutui ylängölle liitokoneissa. Joukko kuului Sonderverband Jungwirthiin, laskuvarjojoukkojen kurinpidolliseen yksikköön.[2] Vassieuxissa saksalaiset osoittivat suurta julmuutta sekä vangittuja maquisardeja että siviiliväestöä kohtaan kiduttaen, raiskaten ja tappaen.[3] Pelkästään kylässä kuoli 120 vastarintaliikkeen jäsentä ja 82 siviiliä. Kun Vercorsin taistelu oli ohi ranskalaiset olivat menettäneet 840 henkeä.[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Order of Liberation: Vassieux-en-Vercors Luettu 26.5.2008
  2. Jason Pipes, Feldgrau.net: Vercors July 1944, Luftlandetruppen Luettu 26.5.2008
  3. Nizkor.org Luettu 26.5.2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]