Manne Muoniovaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Manne Matias Muoniovaara, sukunimi vuoteen 1905 Knoblock (6. elokuuta 1883 Kemi3. maaliskuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen rakennusinsinööri, rakennusneuvos ja rakennusliike Oy Constructor Ab:n toimitusjohtaja.[1][2][3][4][5]

Manne Muoniovaaran vanhemmat olivat Ruotsista Suomeen muuttanut seppämestari Anton Christian Knoblock ja Kaisa Margareetta Perttula, aik. Harju. Hän pääsi ylioppilaaksi 1904 Kemin suomalaisesta yhteiskoulusta ja opiskeli sitten Polyteknillisessä opistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa valmistuen diplomi-insinööriksi 1909. Hän opiskeli vielä rakennustekniikkaa Hannoverin teknillisessä korkeakoulussa stipendin turvin vuonna 1910.[1]

Muoniovaara oli Teknillisen korkeakoulun geodesian assistenttina 1908–1913 ja suunnittelijana Jalmar Castrénin konstruktiotoimistossa 1909–1912. Hän toimi sitten Rich. Helanderin rakennusliikkeen konstruktiopiirtäjänä 1912–1914 ja rautatiehallituksen ratakonttorin konstruktioinsinöörinä 1914–1917. Muoniovaara oli mukana perustamassa rakennusliike Oy Constructor Ab:ta vuonna 1917 yhdessä Nestori Eskolan, Harald Herlinin ja W. A. Sohlbergin kanssa. Hän oli Oy Constructor Ab:n työpäällikkönä 1917–1919 ja toimitusjohtajana 1919–1935. Constructor rakensi muun muassa asuintaloja Helsingin Töölön kaupungiosaan, liikerakennuksia erityisesti Helsinkiin ja lisäksi sairaaloita eri puolille Suomea. Yhtiö siirtyi sitten teollisuusrakentamisen puolelle ja erikoistui maantiesiltojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Muoniovaara oli johtotehtävissä myös useissa rakennusainealan yrityksissä kuten Kempeleen Tiilitehdas Oy, Sementtituote Oy, Helsingin Tärytiili Oy ja Oy Riksilevyt Ab. Tämän jälkeen Muoniovaara oli vielä Oy Johto Ab:n toimitusjohtajana 1935–1936 ja rakennushallituksen yli-insinöörinä 1937–1944. Sotavuosina Muoniovaara oli kansanhuoltoministeriön toimistopäällikkönä sekä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusosaston päällikkönä ja rakennustoimikunnan puheenjohtajana. Hän jäi eläkkeelle 1944 ja sai rakennusneuvoksen arvon 1946.[1][4]

Muoniovaara laati vuonna 1917 Kemin kaupungin toimeksiannosta suunnitelman satamaradan ja 18 jalan syväsataman rakentamiseksi Ajokseen. Sataman rakentaminen käynnistyi kuitenkin vasta 1939 ja ensimmäinen laituri valmistui 1946. [6]

Muoniovaara oli myös vuonna 1917 perustetun Suomen Betonilaiva Osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja yhtiön osakkaana, yhtiö rakensi teräsbetonirunkoisia laivoja insinööri Paavo Kyreniuksen ja Muoniovaaran kehittämän menetelmän mukaan. Tämä yhtiö rakennutti Kemissä vuonna 1919 277 bruttorekisteritonnin betonikaarirunkoisen rahtilaivan M/S Norpan. Laivan köli, vantaat, kansi ja ulkolaudoitus oli rakennettu puusta. Toisen suuremman vastaavanlaisen aluksen rakentaminen keskeytettiin. M/S Norppa myytiin pakkohuutokaupalla Raumalla maaliskuussa 1920 Muoniovaaran toimiessa ostajana ja se upposi joulukuussa 1920 Gotlannin pohjoispuolella kun sen runkoon tuli vesirajan alapuolelle repeämä. Suomen Betonilaiva Osakeyhtiö lakkautettiin 1924.[7]

Muoniovaara opetti teräsbetonitekniikkaa Helsingin teollisuuskoulussa ennen ensimmäistä maailmansotaa ja toisen maailmansodan vuosina hän opetti kustannusarvio-oppia Teknillisessä korkeakoulussa. Muoniovaara laati lisäksi Suomen ensimmäisen, maailmansotien välisen ajan sisältäneen rakennuskustannusindeksisarjan ja julkaisi 1922 Sementti ja sen käyttö-nimisen oppikirjan.[1]

Manne Muoniovaara oli naimisissa vuodesta 1909 taiteilija Dagmar Helena Anderssonin (1878–1970) kanssa. Heillä oli viisi lasta, joista yksi oli arkkitehti Eliel Muoniovaara.[1]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä M. Muoniovaara:

  • Sementti ja sen käyttö. Rakentajain kustannus, Helsinki 1922
  • Sementti ja sen käyttö 3, Betoni. Rakentajain kustannus, Helsinki 1922
  • Sementti ja sen käyttö 4, Rautabetoni. Rakentajain kustannus, Helsinki 1922
  • Sementti ja sen käyttö 5, Sementtituotteet ja tekokivi. Rakentajain kustannus, Helsinki 1922
  • Osakeyhtiö Constructor aktiebolag 1917-1927. Helsinki 1927
  • Rakennustoiminnan sosialipoliittinen järjestäytyminen : mihin suuntaan?. Tekijä, Helsinki 1927
  • Rakennusaine- ja tarvikehintojen sekä rakennuskustannusten vaihteluista Suomessa vv. 1922-40. Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos, Helsinki 1940

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]