Luoksepääsemättömyyden napa
Wikipedia
Sivulta puuttuu 
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: käytetäänkö termiä muusta kuin napaseuduilla olevista kohdista |
Luoksepääsemättömyyden napa[1][2] on maantieteellisen muodostuman kohta, joka on kauimpana kaikista rannikoista. Luoksepääsemättömyyden napa voidaan määritellä vaikkapa mantereelle, saarelle tai merelle.
Tällöin luoksepääsemättömyyden napa on yleensä eri asia kuin maantieteellinen tai magneettinen pohjois- tai etelänapa. Esimerkiksi Etelämantereen luoksepääsemättömyyden napa on mannerjäätikön keskustassa 600 km päässä Vostok-tutkimusasemasta. Venäläisillä oli vuonna 1958 muutama mökissä asuva mies tekemässä säähavaintoja eteläisellä luoksepääsemättömyyden navalla, joka oli määritelty erään kriteerin mukaan. Etelämantereella luoksepääsemättömyyden navan määritelmään vaikuttaa muun muassa se, otetaanko mukaan lauttajäät eli selfijäät.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Otavan suuri ensyklopedia, 12. osa (Musikaali-Oppiminen), art. Napamaat, kartta sivulla 4579, Otava 1979, ISBN 951-1-05075-3
- ↑ Guinness Wold Records 2009, s. 115 (oikea reuna), ISBN 978-951-32-2580-3
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luoksepääsemättömyyden napa Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
