Luminoli

Wikipedia

Luminolin (5-Amino-2,3-dihydro-1,4-ftaaliatsiinidioni) rakennekaava.

Luminoli (5-Amino-2,3-dihydro-1,4-ftaaliatsiinidioni eli C₈H₇N₃O₂) on kemiallinen yhdiste, jolla saadaan aikaan kemiluminesenssi, eli luminesenssi-ilmiö, jossa se vapauttaa kirkkaan sinistä valoa. Reaktiossa valon lisäksi ei kuitenkaan vapaudu lämpöä.

Usein kemiluminesenssin aikaansaamiseksi käytetään vetyperoksidia (H₂O₂) ja jokin hydroksidi veteen liuenneena sekä katalyyttinä toimivaa metallia esimerkiksi rautaa. Katalyytin avulla vetyperoksidi hajotetaan hapeksi ja vedeksi. Katalyyttina saataa toimia muun muassa veren hemoglobiinin sisältämä rauta ja bioluminesenssissä usein katalyyttinä toimivat erilaiset biologiset entsyymit.

Luminolin moolimassa on 177,16 g/mol, sulamispiste 319 °C ja CAS-numero 521-31-3.

[muokkaa] Kemiluminesenssi luminolilla

Luminoli + H₂O₂ + OH- (+ katalyytti) → Virittynyt Dianioni (3-aminoftaaliatsiini) + O₂ → 3-aminoftaaliatsiini + valoa + N₂ + H₂O (+ katalyytti)

Luminolin avulla aikaansaatu kemiluminesenssi, jossa vapautuu valoa (hv)

Luminoli ja hemoglobiini.

[muokkaa] Luminolin käyttötavat

Luminolia hyodynnetään muun muassa verijälkien löytämiseksi poliisitutkinnassa. Tässä kemiluminesenssissä katalyyttina on veren hemoglobiinin sisältämä rauta. Valotikuissa käytetään useimmiten dibentsoyyliperoksidia (kauppanimi Cyalume), joka aiheuttaa vetyperoksidin kanssa kemiluminesenssin.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Terveysportti: Luminoli
• PubChem (englanniksi)

[muokkaa] Katso myös

• Kemiluminesenssi
• Luminesenssi