Lucien Febvre

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lucien Febvre (22. heinäkuuta 1878 Nancy1956 Saint-Amour, Jura) oli ranskalainen historioitsija ja annalistisen koulukunnan perustajajäsen. Hänellä on ollut huomattava vaikutus 1900-luvun historiankirjoituksen kehitykseen.

Henkilö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Lucien Febvre oli oppilaan Pariisin eliittikorkeakoulussa École normale supérieuressa vuosina 1899–1902, hän sai runsaasti vaikutteita Vidal de la Blachelta, tunnetulta maantieteilijältä. Tohtoriksi Febvre väitteli historiasta 1911 teoksella Philippe II et la Franche-Comté. Etude d'histoire politique, religieuse et sociale. Aihe liittyy samaan aikaan kuin huomattavasti myöhemmin väitelleen Fernand Braudelin väitöskirja. Melko pian väitöksensä jälkeen Febvre alkoi opettaa Dijonin yliopistossa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun Alsacen alue ja siten myös Strasbourgin kaupunki liitettiin takaisin Ranskaan, Lucien Febvre aloitti työnsä kaupungin yliopiston uudelleenrakentamiseksi. Juuri Strasbourgin yliopistossa hän perusti yhdessä Marc Blochin kanssa Annales d'histoire, economique et sociale -lehden, jonka ympärille muodostui annalistinen koulukunta, 1900-luvun tärkein ja keskeisin historiankirjoituksen oppisuunta.

Vuonna 1933 Lucien Febvre nimitettiin Ranskan opetusalan arvostetuimman instituution College de Francen historian oppituolin haltijaksi. Oppituolin hoitamisen, joka tosin antaa laajat mahdollisuudet tieteelliseen tutkimustyöhön, ohella hän julkaisi runsaasti tutkimuksia ennen toista maailmansotaa ja vielä senkin aikana. Sota vaikutti kuitenkin hänen työskentelyynsä niin, että sen jälkeisenä aikana näki päivänvalon vain hyvin harva tutkimus.

Koska Marc Bloch oli menehtynyt saksalaisten teloittamana sodan loppuvaiheissa, jäi Annales-lehdestä huolehtiminen yksin Febvren tehtäväksi. Avukseen hän kuitenkin sai Fernand Braudelin. Yhdessä he perustivat muun muassa Ecole Pratique des Hautes Etudes’ -tutkimuslaitoksen.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Philippe II et la Franche-Comté. Etude d'histoire politique, religieuse et sociale, Paris, Honoré Champion, 1911, 808 p.
  • Notes et documents sur la Réforme et l'Inquisition en Franche-Comté, Paris, 1911, 336 p.
  • Histoire de la Franche-Comté, Paris, Boivin, 1912, 260 p.
  • La Terre et l'évolution humaine, Paris, Albin Michel, "L'évolution de l'Humanité", 1922.
  • Un destin. Martin Luther, Paris, Presses Universitaires de France, 1928.
  • Civilisation. Evolution d'un mot et d'un groupe d'idées, Paris, Renaissance du livre, 1930, 56 p.
  • Le Rhin. Problèmes d'histoire et d'économie, Paris, Armand Colin, 1935.
  • (toim.): Encyclopédie française, 11 volumes parus de 1935 à 1940.
  • Le problème de l'incroyance au XVIe siècle. La religion de Rabelais, Paris, Albin Michel,"L'évolution de l'humanité, 1942, 548 p.
  • Origène et Des Périers ou l'énigme du Cymbalum Mundi, Paris-Genève, Droz, 1942, 144 p.
  • Autour de l'Heptaméron. Amour sacré, amour profane, Paris, Gallimard, 1944, 300 p.
  • Les classiques de la liberté: Michelet, Lausanne, Traits, 1946, 162 p.
  • Combats pour l'histoire, Paris, Armand Colin, 1953, 456 p.
  • Au coeur religieux du XVIe siècle, Paris, SEVPEN, 1957, 359 p.