Little America

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Little America V -tutkimusasemaa rakennetaan osana Kansainvälistä geofysiikan vuotta vuonna 1956 yhdysvaltalaisessa Operation Deep Freeze I:ssä lähelle aikaisempia Little America -tutkimusasemia.[1]

Little America (suom. Pikku Amerikka) oli ensimmäinen varsinainen Etelämantereen tutkimusasema. Sen perusti yhdysvaltalainen naparetkeilyn uranuurtajana tunnettu upseeri Richard Evelyn Byrd. Byrd rakennutti aseman 1929 Rossin lauttajäälle melko lähelle naparetkeilijä Amundsenin leiripaikkaa Valaslahtea. Asema oli suurempi kuin aikaisempien retkikuntien tekemät mökit[1]. Asemalla tehtiin tieteellisiä tutkimuksia, muun muassa lennettiin lentokoneilla ympäristöön. Byrdin Little American perustaminen aloitti moottoroidun ajan Etelämantereella.

Asema irtosi vuonna 1987 B-9 nimisen jäävuoren mukana Etelämantereesta, eikä asemaa siten enää ole.

Vuoden 1928 retki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Byrd lähti Etelämantereelle City-laivalla, jossa oli satojen terviketonnien ja miesten lisäksi mukana Ford-merkkinen lumiauto, Ford-yksitaso, Fokker Universal-yksitaso ja kääntyväsiipinen Fairchild-yksitaso.[2] Hubert Wilkins oli jo lentänyt Grahamin maan yllä Etelämantereella. Jäänmurtaja Larsen raivasi Citylle ja muille laivoille tietä. Byrd rantautui puolentoista kilometrin päähän Framhemistä[3]. Viisi koiravaljakkoa kuljetti 625 tonnia tulevan tutkimusaseman paikalle. Valjakoilla oli kokeneet ajajat.lähde? Eräällä veneretkellä valaat meinasivat hyökätä moottoriveneen kimppuun.[3] Little Americaa rakennettiin siten, että ensin valmistuivat "hallintorakennus", "messihalli" ja "norjalainen rakennus". Lumen sataessa rakennettujen talojen välille kaivettiin lumitunneleita. Little Americasta tuli kylä, jossa oli työpajoja, varastoja ja laboratorioita. Lumen pinnalla näkyi vain kaksi radiomastoa.[4] Byrdin retkikunnalla oli käytössään monia keveitä radiopuhelimia.[5] Little American radiokeskus oli messihalli eli WFA.[6] Byrd nousi ensimmäisen kerran Antarktiksella ilmaan 27. tammikuuta 1929.[7] Tunnin päästä kone oli Hal Flood Bayn yllä. Kone lensi 200 kilometrin tuntivauhdilla. 18. helmikuuta Fokker- ja Fairchild-koneet lensivät Rockefeller Mountainsin lähelle ja tämä lentoretkikunta löysi vuorten välistä pieniä jäätyneitä järviä.lähde? Pian tämän tiedustelulennon jälkeen McKinley valokuvasi Fairchild-koneellaan juuri löydettyjä vuoria.[7] 7. maaliskuuta laskeuduttiin ensi kertaa kauas Etelänapamanterelle Rockefellerin vuorille.[8] Mutta ennen paluuta nousi myrsky, ja Gouldin ryhmä jäi eristyksiin vuorten keskelle yli viikoksi. Radioyhteyttä ei saatu, ja Byrd oli huolissaan kolmesta kadonneesta miehestä. Oli myöhäinen Etelämantereen syksy, Byrd nousi ilmaan Fairchildillä.lähde? Taivas pilvistyi uudelleen. Byrd onnistui löytämään Gouldin miehet, jotka olivat elossa ja kunnossa, mutta Fokker oli särkynyt laskussa.[9] Laskeutumispaikka oli jäätynyt järvi, joka näytti laikukkaan olemuksensa takia vaaralliselta möhkälemaastolta Byrdin laskeutuessa hämärässä. Fokker oli särkynyt siten, että se oli lähtenyt tuulen mukaan myrskyn noustua, ja syöksynyt jäähän, jonne rikkoutunut.lähde? Radiolähetin oli särkynyt, mutta vastaanotin ehjä.[10] Byrdin retkikunta talvehti Little Americassa.[5]

Keväällä 1929 päätettiin lähteä retkelle kohti etelän vuoria koiravaljakoiden ja lumiauton avulla.lähde? Aluksi perustettiin varastoja. 81 leveysasteen eteläpuolella alkoi hyvin vaikeakulkuinen, railoinen vyöhyke[11]. Lumiauto lähti kohti etelää. Sitä ohjanneet miehet uhosivat ajavansa vaikka etelänavalle asti. Lumiauto kulki jonkun matkaa, mutta lakkasi toimimasta, ja autossa olleet miehet palasivat jalan takaisin, vetäen tavaroitaan reessä.lähde?

Lumiautomiehistön vastaanottoa juhlisti Little Americaan palattaessa ilotulitus.[12] Byrd nousi miehineen ilmaan koneellaan, ja näki alla hylätyn lumiauton, sitten kaoottisen halkeama-alueen ja lopulta viisi koiravaljakkoa matkalla kohti perustettavaa varastoa. Mutta Byrd lensi eteenpäin kohti vuoria, jotka alkoivat lopulta erottua lounaasta.lähde? Laskeutuminen vuoriston lähelle onnistui, ja koneen kyydissä olleet miehet rakensivat polttoaine- ja tarvikevarastoa.[13] Paluumatkalla polttoaine loppui, ja lentokoneen radio lakkasi toimimasta. Mutta asemalla ollut kaukonäköinen Haines oli lähettänyt apukoneen Byrdin avuksi. 28. marraskuuta Byrd alkoi lentää kohti etelänapaa.lähde? Lähestyessään vuoria Byrd päätti nousta napaylängön ylle Amundsenin käyttämän Axel Heibergin jäätikön sijasta pitkin Livin jäätikköä.[14] Siinä näkyi jopa 120 m korkuisia jääputouksia. Kone alkoi kiivetä pitkin Livin jäätikköä. Malkein 3000 metrin korkeusessa oltiin juuri ja juuri pääsemässä napaylangölle, ja kone ei näyttänyt saavan kyllin korkeutta.lähde? Miehet päättivät heittää 100 kg tarvikkeita yli laidan. McKinley heitti ulos kaksi 56 kg ruokasäkkiä,[15] neljän miehen kuukauden ruoat.lähde? Kun säkit lensivät pois, kone nousi heti. Etelänavan yllä oltiin kello 1:14. Napaylängön yltä lennettiin vuorten kohdalla Axel Heibergin laaksojäätikköä pitkin.lähde? Kone laskeutui vuorten alla sijaitsevalle varastolle kello 4:47, ja oli kello 10:08 Little Americassa.[15] Retkikunta toi saaliikseen vuoriktrjusta olevia valokuvia.[15] 5. joulukuuta lennettiin vallijäätä Edsel Fordin vuoren seuduille asti.[16] Löydettin jäättömiä järviä, jotka olivat jään keskellä olevia salmia tai lahtia.[16] Byrdin retkikunta lähti Little Americasta 1930, jolloin Rossin meri oli normaalia pitempään jäässä, ja Byrd oli jo kutsunut valaanpyytäjiä avukseen.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andersson, J. G.: Etelänavan sankareita, Helsinki: Tammi 1948.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Andesson 1948, s. 260.
  2. Andersson 1948, s. 259.
  3. a b Andersson 1948, s. 261.
  4. Andersson 1948, s. 262.
  5. a b Andersson 1948, s. 268.
  6. Andersson 1948, s. 269.
  7. a b Andersson 1948, s. 263.
  8. Andesson, sivu 265
  9. Andersson, sivu 266
  10. Andersson 1948, s. 267.
  11. Andersson 1948, s. 270.
  12. Andersson 1948, s. 271.
  13. Andersson 1948, s. 272.
  14. Andersson 1948, s. 274.
  15. a b c Andersson 1948, s. 275.
  16. a b Andersson 1948, s. 276.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Yhdysvaltoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.