Linnaisten kartano
Linnaisten kartano (ruots.Lindnäs[1]) sijaitsee Mäntsälän pohjoisosassa Sulkavanjärven rannalla[1] noin 18 kilometrin päässä kunnan keskustasta. Kartanon historia tunnetaan 1600-luvulta lähtien ja viimeisen 200 vuoden ajan se on kuulunut vapaaherralliselle Stjernvallin suvulle.
1800-luvulla Linnaisten kartano oli Mäntsälän suurimpia maanomistajia. Sen maista on erotettu Sulkavan ja Kassilan kartanot sekä vuoden 1918 torpparilain myötä 31 itsenäistä tilaa. Sodan jälkeen muodostettiin vielä yli 20 maatilaa siirtoväkeä, rintamamiehiä ja sotaorpoja varten. Kartanon omistuksessa on aikoinaan ollut muun muassa saha, mylly sekä verkatehdas. Nykyinen päärakennus on peräisin 1960-luvulta, jolloin vanha päärakennus vuodelta 1781 purettiin.
Linnaisten kartanon mailla on Stjernvallin suvun yksityinen hautausmaa nimeltään Hautaholma. Se sijaitsee korkealla mäellä kartanon eteläpuolella olevan Sulkavanjärven rannalla. Tarinan mukaan paikalle on haudattu keisari Aleksanteri I:n ja Ulrika Möllersvärdin pienenä kuollut avioton lapsi.
Linnaisten kartanosta on saanut nimensä myös Zachris Topeliuksen vuonna 1859 ilmestynyt romaani Linnaisten kartanon viheriä kamari ja siihen perustuva elokuva Linnaisten vihreä kamari.
Kartanon omistajia ovat olleet Stjernvallien lisäksi aikaisemmin muun muassa Skytten ja Tigerstedtin suvut.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]