Lauri Suosalo
Lauri Olavi Suosalo (aik. Finni), (vuoteen 1906 Finni, 29. heinäkuuta 1904 Messukylä – 1972) oli 1920-luvulla Neuvostoliittoon loikannut kommunisti, joka kävi Neuvostoliitossa punaupseerikoulun ja palasi Suomeen. Suomessa hänet vangittiin lähes välittömästi vuonna 1931, jonka jälkeen hän oli vuoteen 1937 asti vankeudessa. Sodan jälkeen hän toimi Tampereella kommunistisessa liikkeessä, kunnes erotettiin puolueesta 1949 mahdollisen sodanaikaisen Suomen valtiollisen poliisin kanssa olleen yhteistyön vuoksi.
Lauri Suosalo oli johtavia kommunisteja Vaasassa ennen vuotta 1926, jolloin lähti Neuvostoliittoon. Ammatiltaan hän oli Vaasassa konepuuseppä. Kommunistisen toimintansa hän aloitti vuonna 1919, jolloin hän liittyi Sosialistisen nuorisoliiton Vaasan osastoon, jossa toimi myöhemmin johtokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Vuosina 1923−1926 hän oli Suomen metallityöntekijäin liiton johtokunnassa.[1]
Suosalo suoritti siellä punaupseerikoulun, jossa käytti nimeä Martti Salo, ja komennettiin Suomeen 1931 ja tuli pidätetyksi Salmissa Laatokan Karjalassa samana vuonna ollessaan palaamassa takaisin Suomesta Neuvostoliittoon. [2] Hänet tuomittiin kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta.[3] Vapauduttuaan hän muutti Vaasasta Tampereelle ja toimi mm. Työväen Kesäkodin ohjelmatoimikunnassa vv. 1937−1939.
Hän oli sodan aikana turvasäilössä ja komennettiin asepalveluun Pärmin pataljoonaan, mutta joutui pienemmän ryhmän mukana aluksi Karjalankannakselle. Siellä Valpon suorittamassa kuulustelussa Suosalo myönsi 19.3.1942, että on "tavallaan katkaissut sillat jo takanaan aikanaan kertomalla kuulustelupöytäkirjaan enemmän kuin puolueen jäsenen olisi sallittu tehdä".[4]
Sodan jälkeen hän toimi vuosina 1945−1946 SNS-seuran puheenjohtajana Suomessa ja 1946−1950 Lenin-museon museonhoitajana. Vuosina 1947−1950 hän oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen SKDL:n listoilta.[5] Lauri Suosalon epäiltiin olleen yhteydessä sodan aikana Valtiolliseen poliisiin (Valpo)[6], ja hänet erotettiin SKP:stä ja Lenin-museon hoitajan paikalta sodan jälkeen vuonna 1949.[7]
Hänen isänsä oli Suomen sisällissodan aikana Pietarsaaren teloituksissa ammuttu entinen kansanedustaja Kalle Suosalo ja veljet näyttelijä ja teatterinjohtaja Martti Suosalo ja kansanedustaja Vilho Suosalo. Lauri Suosalo oli naimisissa Anna Reetta Kilpeläisen (1910−1988) kanssa. Hänkin oli kaksi kertaa vangittuna poliittisista syistä 1930-luvulla".[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vakoilija taas HO:n edessä - Lauri Olavi Suosalo myöntää syyllisyytensä. Karjala, 18.11.1931, s. 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.12.2021.
- ↑ Kommunisteja pidätetty lukuisasti. Helsingin Sanomat, 28.10.1931, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 25.12.2021.
- ↑ Sotilasvakooja Suosalo 6 vuodeksi kuritushuoneeseen. Kokkola, 24.12.1931, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 25.12.2021.
- ↑ a b Selin, Sakari: Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko - Nuoret sodassa Hitleriä vastaan, s. 42. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimusseura, 2011. ISBN 978-952-99991-7-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.7.2007).
- ↑ Tillkännagivande. Tammerfors Aftonblad, 13.12.1947, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 25.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Texten för dagen. Tammerfors Aftonblad, 15.8.1949, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 25.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Lenin-museo täytti 60 tyovaenperinne.fi. Viitattu 25.12.2021.