Lamoraal van Egmont

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lamoraal van Egmont

Lamoraal I graaf van Egmont (myös Egmond) (15221568) oli flanderilainen kenraali ja valtiomies, joka vaikutti 1500-luvulla juuri ennen kahdeksankymmenvuotista sotaa.[1] Hän syntyi yhteen Alankomaiden rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista perheistä, ja oli äitinsä puolelta Espanjan kuninkaan serkku. Vuonna 1542 hän peri veljensä tiluksen Hollannissa.

Espanjan armeijan palveluksessa hän voitti ranskalaiset vuosina 1557 ja 1558. Palkkioksi hänet nimitettiin Flanderin ja Artoisin valtionhoitajaksi vuonna 1559. Yhdessä Vilhelm I Oranialaisen kanssa hän protestoi Espanjan inkvisitiota vastaan.

Filip II lähetti Alban herttuan Fernando Álvarez de Toledon Hollantiin, jolloin Vilhelm pakeni Brysselistä. Egmont ja Philip de Montmorency jäivät kuitenkin kotikaupunkiinsa. Alban herttua pidätytti heidät heti ja asetti syytteeseen maanpetoksesta. Vaikka Egmont pysyi kuninkaalleen uskollisena, hänet tuomittiin ja teloitettiin vuonna 1568.

Egmontin kreivi on Goethen näytelmän Egmont päähenkilö. Ludwig van Beethoven sävelsi näytelmään alkusoiton.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lamoraal graaf van Egmond Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.7.2013.