Kypäräkasuaari

Kypäräkasuaari
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Strutsilinnut Struthioniformes Heimo: Kasuaarit Casuariidae Suku: Kasuaarit Casuarius Laji: casuarius
Kaksiosainen nimi
Casuarius casuarius (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Kypäräkasuaari Wikispeciesissä   Kypäräkasuaari Commonsissa

Kypäräkasuaari (Casuarius casuarius) on suurikokoinen strutsilintuihin kuuluva lentokyvytön lintu. Elinympäristöjen tuhoutuminen sademetsien hakkuiden vuoksi on johtanut kannan vaarantumiseen. Australian kannaksi arvioidaan noin kaksi tuhatta.

Levinneisyys

Kypäräkasuaari esiintyy Pohjois-Australiassa ja Uudessa-Guineassa.

Ulkonäkö ja koko

Kypäräkasuaarin jalka

Kypäräkasuaari muistuttaa sinipäistä emua. Sillä on musta, kova ja jäykkä höyhenpuku, harmaa kypärä, sininen pää ja kaula, punainen niska ja kaksi punaista kurkusta roikkuvaa helttaa. Kolmivarpainen jalka on paksu ja voimakas. Sisimmässä varpaassa on tikarimainen, jopa 12 senttiä pitkä kynsi. Linnun korkeus on 1,5–1,8 m ja naaraan paino noin 60 kg; koiras on selvästi sirompi ja painaa noin 35 kg. Kypäränsä avulla se voi liikkua nopeasti tiheässä aluskasvillisuudessa. Huippunopeus on jopa 50 kilometriä tunnissa. Se on myös hyvä uimari.

Ravinto

Kypäräkasuaarien pääravintoa ovat maahan pudonneet ja puiden alaoksien hedelmät. Ne syövät myös sieniä, etanoita, hyönteisiä, sammakoita, käärmeitä ja muita pieniä eläimiä. Niiden tiedetään hyödyntävän ravinnokseen myös haaskoja.

Lisääntyminen

Kasuaari on yksineläjä, joka pariutuu vain lisääntymiskauden aikana. Uros rakentaa maahan pesän, hautoo munat ja kasvattaa poikaset. Naaras munii kolmesta kahdeksaan munaa, joiden koko on noin 9 kertaa 14 senttiä. Hautominen kestää kaksi kuukautta, jonka jälkeen uros huolehtii poikasista vielä yhdeksän kuukauden ajan.