Kyläkeinu
Kyläkeinu, -kiikku, -liekku, -lietsu tai aisakeinu on suuri keinu, jollaisia perinteisesti on ollut monissa kylissä, ja joilla kyläläiset ovat keinuneet. Isoja keinuja on ollut kylissä muun muassa Suomessa, Karjalassa ja Virossa.
Keinun lava on puisilla aisoilla kiinni keinun kehikkoon laakeroidussa vaakasuorassa tukissa. Kyläkeinu eroaa nykyisestä puutarhakeinusta suuremmalla koollaan sekä sillä, että ympäri keinuminen on mahdollista. Koska keinumisessa liike-energia saattaa muodostua erityisen suureksi, pidetään Suomessa nykyään keinumista vaarallisena ja joissakin paikoissa keinuja on asetettu käyttökieltoon.
Vaikka monissa paikoissa kyläkeinuja ei enää ole, säilyy niiden perintö paikannimissä kuten keinu- ja Keinumäki tai -aho-nimisissä paikoissa. Perinteisesti keinulle kokoontuminen oli kylän nuorison tapa viettää vapaa-aikaa ja solmia suhteita toisiinsa. Keinuperinne ei ole kokonaan hävinnyt. Ainakin Karstulassa on aisakeinu, joka on keskeisessä osassa vuosittain järjestettävässä Keinujaiset-tapahtumassa.
Aisakeinun pyörähdys -kilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aisakeinun pyörähdys on Baltian maissa kauan sitten alkunsa saanut kilpailu, jossa tavoitteena on tehdä aisakeinulla täysi 360 asteen pyörähdys. Kilpailu vaikeutuu, kun yritetään saada mahdollisimman pitkävartinen keinu pyörähtämään ympäri. Lajin miesten maailmanennätystä pitää hallussaan Andrus Aasamäe (Viro) 702 cm:n varsilla tehtynä. Naisten maailmanennätys on hallussa Kätlin Kinkillä (Viro) 593 cm.
Kyläkeinujen vaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyläkeinut voivat olla myös vaarallisia, jos keinuilla otetaan liian kovat vauhdit ja ne pyörivät ympäri, sillä keinuissa ei ole mitään mikä takaisi keinujien pysyvän kyydissä. Keinujan käsi voi myös jäädä keinun puiden väliin, mikä voi katkaista käden.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kyläkeinu. Nautelankoski-säätiö. Päivitetty 21.4.2010.
- Kyläkeinut (Arkistoitu – Internet Archive). Tukes. Päivitetty 25.4.2016.
- Kyläkeinu. Värtsi 22.11.2011.