Kuparikautinen Eurooppa

Kuparikautinen Eurooppa: Kuparikausi ali aika jolloin valmistettiin kupariesineitä, ei vielä pronssiesineitä. Kuparikausi oli Euroopassa etelässä suunnilleen 5000–1700 eaa, mutta tämä ajoitus vaihtelee huomattavasti eri alueilla. Kuparia louhittiin joillain alueilla vuoren sisästä kaivoksista ja nämä kuparinsaantialueet kävivät kauppaa kuparittomien alueiden kanssa. Kupari oli melko harvinaista, ja siitä tehtyjen esineiden kivijäljitelmiä tehtiin laajalti hiotusta kivestä. Balkanilla kupari otettiin käyttöön jo noin 5000 eaa, ja Iberian niemimaalla noin 4000–3500 eaa. Jo varhaisella kuparikaudella saapuneet indoeurooppalaiset heimot levittivät kuparin käytön Balkanilta Tanskaan ja Pohjois-Saksaan asti. Noin 3500 eaa Aura levisi pohjoiseen Saksaan ja Ranskaan. Myöhäisellä kuparikaudella levisi ehkä Iberian niemimaalta, ehkä idästä kellopikarikulttuuri. Kuparikaudella rakennettiin laajalti Euroopassa megaliitteja, suurista kivistä tehtyjä rakennelmia. Monesti pronssikauteen päättynyt kuparikausi luetaan kivikauteen, koska kupari oli melko harvinaista. Kuparikausi oli melko levotonta aikaa sotaisten kansainvaellusten takia.

Balkanin kuparikulttuuri

Kupari levisi Lähi-Idästä ensin Balkanin niemimaalle.

Balkanin kuparikausi alkoi noin 5000-4500 eaa. Näin ollen Balkanin kuparikausi jaetaan varhaiseen 4500-4000, keskimmäiseen 4000-3500 ja myöhäiseen 3500-3000 eaa, sekä vielä kuparikauden ja pronssikauden väliseen siirtymäkauteen. Balkanin kuparikulttuuri lienaa Anatoliasta saapuneiden "pelasgien" luoma.

Balkanilla kukoisti varhaisella ja keskimmäisellä kuparikaudella monia paikallisia kuparikulttuureja, jotka muistuttivat pitkälti toisiaan ja jotka juontavat juurensa neoliittisella ajalla ja kuparikauden alussa mahdollisesti saapuneiden uusien tulokkaiden, "pelasgien" kulttuuriin. Keskisellä Balkanin kuparikaudella noin 4000 eaa Länsi-Unkarissa oli Lengyelin kulttuuria, itä-Unkarissa Tiszaplogar. Romanian ja Itä-Ukraina seudulla Tripoljen kulttuuri. Etelä-Romaniassa oli Karanovo V eli Gumelnitsa. Tämä noin 4000-3500 eaa alkanut kulttuuri lienee indoeurooppalainen.

Etelä-Balkanilla oli monia kulttuureja, mm Kreikassa moniväriseksi maalattu keramiikka. Myöhäisellä kuparikaudella noin 3500 eaa alkaen idästä tunkeutui Yamnan kulttuuriin kuuluvia heimoja, jotka hautasivat vainajansa okran kanssa kuoppiin. Nämä heimot olivat indoeurooppalaisia. He loivat Tonavan suiston seuduille Romanian ja Bulgarian rajalle Cernavoda I-kulttuurin.

Iberian kuparikulttuuri

Los Milleres oli varhainen kuparikautinen kaupunki Etelä-Espanjassa.

Iberian kuparikausi alkoi noin 3300 eaa., ja oli levinnyt laajalle Iberian eteläosiin välillä 3000-2500 eaa. Los millares oli linnoitettu kylä, jonka talot olivat pohjaltaan pyöreitä. Ainakin yhdessä vaiheessa muureja oli sisäkkäin, mikä kertoo ehkä eri yhteiskuntaluokista. Noin 3200 eaa Etelä-Espanjaan nousi monia yhteisöjä, jotka liittyivät kaivostoimintaan tai niiden puolustukseen. Näitä oli hopeaan liittyvä Almizaraque, El Barranquete - kultaa, El Tarajal - kultaa ja hopeaa, Los Millares - kuparia ja Los Pilas kultaa. Los Millatresin lähelle rakennettiin tholos-hautoja. Tholos-rakennuksia oli Lähi-Idän Halafin kulttuurin jälkeen alettu rakentaa nyt haudoiksi Lebenassa Kreetalla vuosituhannella 4000-3000 eaa. Kreetalla tholoksia käytettiin yli 1000 v pronssikauden alkuun asti. Los Mileresin kulttuuri luhistui pronssikauden alussa 2600-2200 eaa.

Varhainen kuparikausi

Euroopan varhaisimmat kuparialueet olivat Balkanilla ja Iberiassa. Balkanin alueen neoliittinen kulttuuri oli pitkälle kehittynyt ja kuparikausi jatkoi sitä. Tosin indoeurooppalaiset valloittajat toivat oman kulttuurinsa. Balkanilla saatiin kuparia Karpaateilta monesta kohtaa.

Kupari levisi Etelä-Iberiasta 3500-2500 eaa Pohjois-Ranskaan. Idässä Balkanin 5000 eaa alkanut kuparikulttuuri levisi noin 4400 eaa Ukrainaan ja 4000 eaa Pohjois-Saksaan ja Tanskaan sekä Itävaltaan, missä oli Mittelbergin kuparikaivos, ja lopulta noin 2500 eaa Belgian seuduille. Metallia käytettiin varhain myös Keski-Italiassa.

Kalibroimattomien vuosien mukana kupari olisi alkanut Etelä-Iberiasta vasta 45090 radiohiilivuotta sitten, ja Balkanilla 5500 BP unbal. eli radiohiilivuotta sitten. Etelä-Ukrainaan kupari levisi jo 3000-2500 eaa kupari olisi levinnyt eteläiseen Itä-Eurooppaan ja Saksaan välillä 3000-5500 BP, ja esimerkiksi Englantiin, Ranskaan ja Tanskaan noin 3800 BP uncal. Tällöin kupari levisi eteläiseen Ruotsiin, Baltiaan ja Norjaankin, muttei Eestiin ja Suomeen. Kreikka ja Italia olisivat siirtyneet kuparin käyttöön kokonaan noin 4000 BP uncal, mutta Egeanmeren seutu jo 2500 BP uncal.

Myöhäinen kuparikausi

Kuparikauden lopuilla noin 2500 eaa alkaen Egeanmeren minolainen ja vastaavat kulttuurit olivat jo pronssikautisia.

Katso myös

• Neoliittinen Eurooppa
• Kurgaanihypoteesi
• Kellopikarikulttuuri
• Megaliitit
• Suppilopikarikulttuuri
• Palloamforakulttuuri
• Nuorakeraaminen kulttuuri
• Vucedolin kulttuuri

Aiheesta muualla

• Archeo News: Ancient civilization uncovered in Bulgaria